Sirkuksen avulla voi oppia elämässä tarvittavia taitoja, kuten mahdollisuutta epäonnistua turvallisesti, itsenäisyyttä, itseluottamusta ja sosiaalisia taitoja.
– Harrastuksena sirkuksen voi aloittaa heti kun osaa kannatella päätään eli noin 3-4 kuukauden iässä, kertoo Suomen Nuorisosirkusliiton toiminnanjohtaja Evianna Lehtipuu ja jatkaa, ettei yläikärajaa ei ole ollenkaan.
Seniorisirkus kiinnostaa laajasti ja sitä on mahdollista harrastaa myös monissa palvelukeskuksissa ja hoivakodeissa. Vauva- ja seniorisirkuksen väliin mahtuu eritasoisia harrastusryhmiä: on alkeita, jatkoja ja edistyneitä.
On esiintyviä ryhmiä ja aikuisille suunnattuja harrastusryhmiä, joissa on mahdollisuus keskittyä vain tiettyihin lajeihin. Voi käydä vain ja ainoastaan harjoittelemassa vaikka käsilläseisontaa, jongleerausta tai ilma-akrobatiaa.
Sirkusharrastuksen sanotaan Suomessa käynnistyneen Haminan teinisirkuksesta, joka perustettiin 1973 ja jonka perustaja Claes Cedercreutz oli opiskellut Ranskassa käsikirurgiksi, mutta lääketieteen lisäksi häntä kiinnosti intomielisesti sirkus.
Claes Cedercreutzin motto on jäänyt elämään: ”Parempi heilua nuoralla kuin kadunkulmassa”.
– Sama ajatushan on tuossa sosiaalisessa sirkuksessa vahvana, että sirkuksen kautta voi löytyä jotain uutta ja sirkus toimii työvälineenä elämäntaitojen vahvistamiselle.
Suomi on yksi sosiaalisen sirkuksen kärkimaista
Sosiaalinen sirkus on sellaista sirkustoimintaa, jonka tavoitteet liittyvät muuhun kuin pelkästään varsinaisen sirkustaidon oppimiseen. Sen tavoitteena on tuottaa osallistujilleen hyvinvointia.
Harjoitellaan sirkustaitoja ja samalla paranee osallistujan kyky sietää epäonnistumisia, paineensietokyky voi vahvistua, psyykkinen hyvinvointi kasvaa ja myös fyysinen kunto parantua. Tavoitteita voi olla tosi monenlaisia osallistuvasta ryhmästä riippuen.
Sosiaalista sirkusta on tehty monenlaisten erityisryhmien kanssa ja monenlaisissa paikoissa: ensi- ja turvakodeissa, palvelutaloissa, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa, päihdekuntoutujien kanssa tai jopa vankilassa.
– Tuo vankila esimerkki on minusta kiinnostava, koska siinä Rikosseuraamuslaitos nykyään itse rahoittaa sitä toimintaa Kylmäkosken vankilassa, joten siitä on tullut pysyvä toimintamuoto, sanoo Evianna Lehtipuu.
– Meillä Nuorisosirkusliitossa on tällä hetkellä yhteistyöhanke käynnissä Suomen Parkour ry:n kanssa. Siinä luodaan mahdollisuuksia kehitysvammaisille lapsille ja nuorille päästä harrastamaan sirkusta ja parkouria.
– Sosiaalisen sirkuksen alalla täällä tapahtuu paljon mielenkiintoisia asioita ja meidän suomalaiset toimijat on kansainvälisesti verkottuneita, mukana kansainvälisissä projekteissa ja heillä on niihin paljon annettavaa, kehuu Lehtipuu.
Sirkuskaravaani kulkee
– Sirkus on pystynyt vakiintumaan alana Suomessa niin, että se on alkanut yhä enemmän kiertää eri paikkakunnilla, kertoo viestintäpäällikkö Sanna Kangasluoma Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskuksesta.
Suomalaisella sirkuksella oli viime vuonna enemmän esityskertoja ja yleisöä kuin koskaan aiemmin. Koronavuosien romahduksen jälkeen sirkuksen esitysmäärät ovat olleet selkeässä nousussa.
Nyt sirkustaide on jo saavuttanut pandemiaa edeltäneen tason – ja katsojamäärissä jopa ylittänyt sen.
Elämä on yhtä sirkusta kuitenkin
Korona-aika on tuonut myös jotain uutta suomalaiselle sirkuskentälle.
– Monet ryhmät ja sooloartistit ovat kokeilleet enemmän ulkona esiintymistä. Suomessa ymmärrettävästi sää on ollut sellainen riskitekijä, että meillä ei aikaisemmin ole kauheasti ollut katusirkustapahtumia ja ulkoilmaesityksiä, kuten etelämpänä Euroopassa, pohtii Evianna Lehtipuu.
– Pandemia-aikana, kun sisätilaesiintyminen oli kielletty, niin luovat ihmiset sitten tietysti löysivät luovia ratkaisuja eli siirtyivätkin rohkeasti esiintymään ulos, Lehtipuu sanoo.
Katufestivaaleilla ja ulkoilmatapahtumilla voidaan tavoittaa myös satunnaisia ohikulkijoita ja muuta yleisöä, joka ei välttämättä tulisi erikseen esitykseen.
– Esimerkiksi Salossa on sirkusfestivaali, joka tapahtuu pitkälti ulkona torilla ja Arctic Ensemble -nykysirkusryhmä on toteuttanut sellaista katusirkusfestivaalia, jota he ovat vieneet eri paikkakunnille, jatkaa Lehtipuu.
Sirkusta pääsee katsomaan jo heti tänä viikonloppuna. Lauantaina 14.9. syksyisiin sääolosuhteisiin valmistautunut nykysirkuskollektiivi Arctic Ensemble esiintyy teltassa Keravan sirkusmarkkinoilla, Recover Laboratory Turussa, Sirkus Finlandia Porvoossa ja Sirkus Tähti Kouvolassa.
Tulevaisuus ja leikkaukset huolettavat – taiteen tekijöiden kylmä kyyti jatkuu
Taiteen ja kulttuurin rahoitukseen kohdistuvat uudet säästöt jakautuvat esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksiin (10,8 miljoonaa euroa) ja taiteen ja kulttuurin edistämisen valtionavustuksiin (6,5 miljoonaa euroa).
– Kulttuurin leikkauksiahan on tehty jo aiemmin eli tavallaan nämä tuoreet leikkaukset, eivät ole ensimmäiset, jotka tätä alaa koskevat, vaan pohjaa on haperrettu jo aikaisemmilla leikkauksilla ja kyllä tuo korona ja siitä palautuminen on ollut myös taloudellisesti valtavan iso haaste kulttuurialalle, pohtii Lehtipuu.
– Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen tuoreimmat tulokset julkaistaan tässä syyskuun aikana. Vastauksista näkyy ihan selvästi se, miten taideharrastus luo hyvinvointia. Ennen kaikkea se tuo monelle ystäviä ja vahvistaa sosiaalista hyvinvointia, sanoo Lehtipuu.
– Tällaisessa maassa kuin Suomi, jossa yksinäisyys on iso ongelma, niin tuntuu kyllä ihan älyttömältä, että sitten tästä leikattaisiin, jatkaa Lehtipuu painokkaasti.
