Pitkäaikainen europarlamentaarikko, kokoomuspoliitikko Sirpa Pietikäinen haluaa taklata ilmastokriisiä muun muassa lisäämällä eläkeyhtiöiden sääntelyä.
Pitkään europarlamentissa istunut, kokoomuspoliitikko Sirpa Pietikäinen haluaa taklata ilmastokriisiä muun muassa lisäämällä sääntelyä eläkeyhtöiden sijoituspäätöksiin.
Pietikäinen toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomen eläkeyhtiöillä on noin 70 miljardia euroa kiinni fossiilisissa tai muuten ympäristölle negatiivisissa investoinneissa. Näiden ohjaaminen kestäviin sijoituksiin sääntelyllä tekisi Pietikäisen mukaan jo paljon.
Työeläkeyhtiö Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen johtaja Karoliina Lindroos toteaa, että kestävyyssääntelyä on jo entuudestaan paljon.
– Sitä on viime vuosina tullut. Osa siitä on hyvinkin uutta ja lisää on tulossa.
Lindroosin mukaan sääntely on sinällään arvokasta, koska se auttaa taloutta siirtymään.
– Siksi en ota kantaa siihen, pitäisikö sääntelyä olla enemmän vai vähemmän, kun sitä on jo paljon.
Lindroos muistuttaa, että sijoittajien on syytä ottaa ilmastoasiat huomioon jo taloussyistä.
– Siihen ei tarvitse erikseen sääntelyllä pakottaa, koska jos se on taloudellisesti olennaista, niin totta kai huomioimme sen. Näin tapahtuu jo kaikissa eläkeyhtiöissä.
Eläkeyhtiö Varman vastuullisuusjohtaja Hanna Kaskelakaan ei ota kantaa sopivaan sääntelyn määrään. Toteaa vain, että sen määrä on lisääntynyt Euroopassa todella paljon.
– Sääntelyä on ennen kaikkea läpinäkyvyyteen, mikä on mielestäni ihan hyvä asia, Kaskela toteaa.
Eläkeyhtiö Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander toteaa, että eurooppalainen vastuullisuusraportointidirektiivi ja siihen liittyvä taksonomia ohjaavat jatkossa suuria sijoittajia raportoimaan entistä tarkemmin ympäristöjalanjäljestään sekä vaikuttamaan sijoituskohteisiin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.
– Useimmiten sijoittajat pyrkivät vaikuttamaan omistamiensa yritysten toimintaan. Toisaalta myös joistain kohteista kuten hyvin fossiili-intensiivisistä yrityksistä myös luovutaan, Kiander kertoo.
Pois fossiilisista
Kaskelan mukaan Varman noteeratuista sijoituksista oli kolmisen prosenttia fossiilisissa eli öljyssä ja hiilessä vuoden 2023 lopussa.
– Olemme sitoutuneet poistumaan hiilisijoituksista vuoteen 2025 mennessä ja öljynporauksesta vuoteen 2030 mennessä, Kaskela kertoo.
Varman öljy- ja hiilisijoitusten yhteisarvo oli 2023 lopussa vajaat 500 miljoonaa euroa. Siihen suhteutettuna Pietikäisen mainitsema 70 miljardia euroa fossiilissa ja muissa ympäristöongelmaisissa kuulostaa Kaskelasta todella isolta summalta.
– Se tarkoittaa, että sitten muilla (eläkeyhtiöillä) pitäisi olla tosi paljon. Veikkaan, että ei ole.
Karoliina Lindroos kertoo eläkeyhtiöiden sijoituksista
Ilmarisen Lindroos muistuttaa, että eläkeyhtiöiden kuuluu toimia tuottavasti ja turvaavasti.
– Turvaava mandaatti tarkoittaa, että olemme globaali, laajasti hajauttava sijoittaja. Sijoitamme kaikille talouden sektoreille, myös raskaspäätöisille sektoreille.
Esimerkkinä mainittakoon, että Ilmarinen on öljy-yhtiö Nesteen ja energiayhtiö Fortumin toiseksi suurin omistaja ja Varma kolmanneksi suurin molemmissa. Osakeosuudet liikkuvat 1,5-2 prosentissa. Nesteen ja Fortumin suurin omistaja on valtio.
Lindroosin mukaan Ilmarisella on ollut sijoituksia koskeva ilmastosuunnitelma jo Pariisin ilmastosopimuksesta saakka.
– Olemme systemaattisesti tehneet töitä ilmastoasiassa vuodesta 2016 lähtien ja saaneet sijoitussalkun päästöjä laskemaan.
Myös muut eläkeyhtiöt ovat olleet aktiivisia.
– Kaikki ovat hereillä ja tekevät ilmastotoimia, Lindroos korostaa.
Kaskela antaa hyvän ilmastoarvosanan eläkeyhtiöille laajemminkin, myös hollantilaisille ja kanadalaisille.
– Ja pakko kyllä sanoa, että Japanissa on lähdetty etenemään vastuullisuusasioissa rivakasti.
