Ihmisen elimistössä vuorokausi on oikeasti pitempi kuin 24 tuntia. Iltavirkut kärsivät kellojen siirtelystä eniten, sanoo THL:n tutkimusprofessori.
Kun kelloja siirretään sunnuntaina aamuyöstä tunnilla kohti kesää, ihmisen elimistö joutuu ottamaan ison aikahypyn, kuvailee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen STT:n haastattelussa.
– Ihmisen sisäinen vuorokausi on pidempi kuin 24 tuntia, ja kesäaikaan siirryttäessä otetaan pois yksi tunti. Se ei voi tapahtua välittömästi, että elimistömme olisi samassa ajassa kesäajan kanssa, Partonen sanoo.
Vaikka päivästä varastetaan vain yksi vaivainen tunti, vie keholta aikansa sopeutua muutokseen.
Unihäiriöt, väsymys, muistivaikeudet, huono keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus. Muun muassa nämä ovat tutkitusti seurauksia siitä, että kelloja siirretään aina maaliskuun lopulla kesäaikaan.
– Mieliala yleensä muuttuu tavallista ärtyneemmäksi ja empatiakyky heikommaksi. Tästä sitten seuraa, että tulee tavallista herkemmin riitoja muiden kanssa, Partonen kertoo.
Iltavirkut kärsivät eniten
Kesäaikaan sopeutumisessa on suuria yksilöllisiä eroja. Aamuvirkuilla on helpompaa kuin iltavirkuilla, joiden sisäinen vuorokausi voi olla jopa puoli tuntia pitempi.
– Iltavirkuille tulee kirittävää enemmän, mikä näkyy siinä, että ihminen on väsynyt silloin, kun pitäisi olla virkeä. Ja toisaalta ei saa unta tai pysy unessa samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Iltavirkuilta voi viedä jopa muutaman viikon taipua uuteen aikatauluun. Myös ikä vaikuttaa sopeutumiseen.
– Nuorilla on yleensä helpompaa, mutta sisäinen kello alkaa menettää joustavuuttaan siinä 40 ikävuoden jälkeen, Partonen kertoo.
Iltavirkuksi aikuisista itsensä tunnistaa Partosen mukaan joka viides. Iltavirkuksi syntyy puolittain perimän vuoksi, ja puolittain sisäinen kello on ympäristön ja omien tapojen muovaamaa.
Pystyykö ihminen sitten jotenkin itse vaikuttamaan siihen, miten selviää hypystä kesäaikaan?
Sunnuntai-iltana kannattaa noudattaa sisäisen sijaan ulkoista kelloa ja painua ajoissa pehkuihin, Partonen kehottaa.
Seuraavina päivinä kehoaan voi avittaa oleskelemalla aamulla ja aamupäivällä mahdollisimman paljon auringonvalossa. Myös kuntoliikunnan oikealla ajoituksella voi tahdittaa orkesteria.
– Kuntoliikunta aikaistaa vuorokausirytmiä, jos se tapahtuu aamulla seitsemän ja kahdeksan välillä tai iltapäivällä yhden ja viiden välillä.
