Elokuussa Mari Rantanen (ps.) laittoi asiat tärkeysjärjestykseen jättäessään sisäministerin tehtävät kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi.
Rantasen vaikeasti vammainen aikuinen tytär oli sairastunut vakavasti, ja ministeri päätti, että olisi aika keskittyä täysin perheeseen.
Tyttären parantuminen lähtikin käyntiin ja paluu sorvin ääreen koitti lopulta ennakoitua nopeammin. Ensimmäisestä työpäivästä on kulunut vasta vajaa viikko, mutta päivät on jo aikataulutettu täyteen.
Yksi asia ei kuitenkaan ole poissaolon aikana muuttunut. Itäraja on ja pysyy kiinni.
Rantanen kiistää mediassa liikkuneet tiedot, että hallitus suunnittelisi rajan kokeiluluontoista avaamista ensi talvena.
– Rajaan liittyvät päätökset eivät ole säätilasta tai vuodenajasta kiinni. En voi todeta, että ensi talvena tai ensi keväänä teemme jotain, vaan tätä arvioidaan jatkuvasti ja päätöksiä tehdään uhka-arvion perusteella.
Venäjän ja Suomen viranomaiset käyvät Rantasen mukaan kuitenkin säännöllisesti keskusteluja rajan tilanteesta.
– Rajaviranomaiset keskustelevat valtiosopimukseen kuuluvista asioista, eli kanssakäyntiä ja vuoropuhelua, joka liittyy rajan arkisiin käytännön asioihin.
Seuraava tapaaminen tullaan ministerin mukaan järjestämään vielä tämän vuoden puolella.
Vihreää valoa burkakiellolle
Tällä viikolla neljätoista perussuomalaisten kansanedustajaa jätti eduskunnalle toimenpidealoitteen niin kutsutusta burkakiellosta, eli kasvojen peittämisen kieltämisestä julkisissa tiloissa.
Kielto koskisi nimensä mukaisesti myös musliminaisten käyttämiä kasvot piilottavia huntuja.
Vastaava kielto on jossain muodossa voimassa muun muassa Sveitsissä, Tanskassa, Hollannissa ja Ranskassa.
Myös Rantanen kannattaa ajatusta. Hän perustelee vastaavan lain tarvetta ennen kaikkea turvallisuudella, mutta myös naisten oikeuksien puolustamisella.
– Tämä on tietenkin turvallisuuden ja tunnistamisen kysymys. Toinen liittyy naisten asemaan, eli kyllä suomalaisessa yhteiskunnassa naisilla on oikeus pitää kasvonsa esillä ja suomalaista avoimuuden ja tasa-arvon kulttuuria yllä.
Sisäministeri ei kuitenkaan usko, että aloitteella olisi edellytyksiä edetä tällä vaalikaudella, sillä hallitusohjelmasta ei löydy vastaavaa kieltoa koskevaa kirjausta.
– Voisin kuvitella, ettei tämä välttämättä kelpaisi muille hallituskumppaneille.
Päätös pakolaiskiintiöstä marraskuussa
Ensitöikseen töihin palattuaan Rantanen sai vastaansa myös pakolaiskiintiön valmistelua koskevat epäilyt.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan sisäministeriön poliittisen johdon antaman ohjeistuksen vuoden 2025 pakolaiskiintiöstä voidaan vahvasti olettaa sisältävän uskontoon perustuvaa syrjintää.
Poliittinen johto olisi hänen mukaansa ohjeistanut virkahenkilöitä priorisoimaan kristittyjä. Rantanen kiistää syrjinnän.
Hänen mukaansa Suomelle annettava YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ehdotus vastaanotettavista pakolaisista ei juuri koskaan toteudu sellaisenaan, vaan kukin hallitus tekee kiintiöön omia painotuksiaan.
– Meillä on hallitusohjelmassa kirjaus, että me kiinnitämme huomiota omassa maassaan vainottuihin vähemmistöihin, ja tältä osin hallitus tätäkin arvioi.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu tulee pyytämään sisäministeriöltä vielä lisäselvityksiä, joihin ministeriö aikanaan vastaa.
– Odotamme hänen hänen näkemystään ja lopullista ratkaisua, Rantanen sanoo.
Hänen mukaansa hallitus tekee päätöksen pakolaiskiintiöstä vielä marraskuun aikana.
”Tutkimus on hyvä lähtölaukaus”
Tällä viikolla keskustelua herätti naisjärjestöjen kysely, jonka mukaan joka neljäs alle 35-vuotias mies ajattelee, että nainen voi ”ansaita” häneen kohdistuneen väkivallan esimerkiksi käyttäytymällä tai pukeutumalla tietyllä tavalla.
Rantasen mukaan on selvää, ettei yksikään nainen tai mies ansaitse väkivaltaa.
– Mielestäni tutkimus on hyvä lähtölaukaus. Sieltä nousee tiettyjä punaisia lippuja, joita on syytä selvittää enemmän.
Rantanen pitää kuitenkin ristiriitaisena sitä, että samassa kyselyssä 90 prosenttia vastaajista ajatteli naisiin kohdistuvan väkivallan olevan aina väärin.
Joka kymmenes vastaaja on silti sitä mieltä, ettei naisiin kohdistuva väkivalta ole aina väärin. Onko tämä itsessään uhka meidän kansalliselle turvallisuudellemme?
– En tiedä, voidaanko väkivallassa puhua suoraan kansallisesta turvallisuudesta, mutta ylipäätänsä tässä maassa jokaisella on perustuslain mukaan oikeus elämään, terveyteen, koskemattomuuteen, ja niitä on syytä kaikkien noudattaa.
Tutkimuksen mukaan nuorten ikäryhmissä suhtaudutaan kaikkeen väkivaltaan sallivammin kuin muissa ryhmissä. Ministeri näkee tuloksissa yhteyden myös poliisin tilastoissakin näkyvään nuorten väkivallan yleistymiseen.
Rantanen ei kuitenkaan allekirjoita selvityksestä vedettyjä johtopäätöksiä, joiden mukaan ilmiön taustalla olisivat konservatiiviset arvot.
Sosiaalisella medialla hän uskoo sen sijaan olevan vaikutusta ilmiöön.
– Hyvin huolissaan saa olla siitä, minkälaisia viidentoista sekunnin videoita lapset ja nuoret katsovat ja näkevät.
