Vesikuljetuksiin ladatut suuret odotukset kariutuivat Saimaan kanavan muututtua mahdollisuudesta uhkaksi. Myös Saimaan huoltovarmuus nousee uuteen tarkasteluun.
Sisävedeksi jäänyt Saimaan vesistöalue on isojen muutosten keskellä. Itäisen sijaintinsa takia Saimaan tulevaisuutta pohditaan myös aivan uudesta turvallisuusnäkökulmasta.
Ensi tiistaina Saimaan alueen logistisia haasteita ja niihin kytkeytyvää huoltovarmuutta pohditaan uudenlaisella kokoonpanolla.
– Meillä on nyt ensimmäinen yhteinen kokous Huoltovarmuuskeskuksen ja Saimaan satamien kanssa. Aiemmin huoltovarmuus on keskittynyt lähinnä merisatamien alueelle. Kartta on tällä hetkellä avoin, toteaa Joensuun Satama oy:n toimitusjohtaja Janne Korhonen.
Mukana ovat Huoltovarmuuskeskuksen edustuksen lisäksi Joensuun ja Lappeenrannan satamat sekä molempien kaupunkien edustajia.
Yle kysyi tulevasta kokouksesta ja sen sisällöstä myös Huoltovarmuuskeskuksesta, mutta sieltä kokousta ei kommentoitu. Sen sijaan Huoltovarmuuskeskus myöntää Saimaan kysymyksen ajankohtaisuuden.
– Meriyhteyden puuttuminen muuttaa todella paljon. Saimaalla kulkeva rahti ei ole Suomen kannalta kriittistä, mutta se on merkittävää, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Jukka Etelävuori.
Satamien kriittistä infrastruktuuria on valvottu aina ja seurantaa on tarkennettu entisestään.
Huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että maantie- ja rautatiekuljetuksille on olemassa myös vaihtoehtoinen kuljetustapa.
Saimaan isot alukset ja jäämurtajat ovat meren puolella
Saimaan alueen muuttunutta tilannetta pullonkauloineen selvitetään Logistiikan Vuoksi -hankkeessa, joka alkoi toukokuussa 2023. Esiin piirtyvä kartta on haastava.
– Saimaalta puuttuu tällä hetkellä esimerkiksi riittävän isot ja monipuoliset kuljetusalukset, telakkakapasiteettia, osaavaa henkilöstöä aluksille ja tietysti rahoitus uuden tilanteen taklaamiseksi, kertoo projektipäällikkö Marja Eskman.
Sodan alkaessa suurin osa Saimaan kalustosta jäi meren puolelle. Saimaalle jäi vain yksi iso rahtialus, Helga. Nina-alus tuotiin Saimaan kanavan kautta Saimaalle lokakuun lopussa 2022. Uusia aluksia ei saada kanavan kautta Saimaalle.
Myös jäänmurtajat ovat meren puolella, ja se tietenkin vaikuttaa talviajan liikennöintiin.
– Kun ympäristömääräykset Saimaallakin kiristyvät, pitäisi liikennöivien alusten myös päästä fossiilisista polttoaineista vaihtoehtoisiin energiamuotoihin. Päällekkäisiä haasteita on paljon, Eskman toteaa.
Saimaan tulevaisuus rakennetaan Eskmanin mukaan alueen kaikkien kaupunkien yhteistyöllä, harteiden on oltava koko Saimaan levyiset.
Saimaan kanavan miljoonainvestointien sulaminen oli jättipettymys
Vesikuljetuksiin ja Saimaalla liikennöintiin kohdistuneet odotukset ja suunnitelmat muuttuivat hetkessä, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan poisti Saimaan kanavan kuljetusvaihtoehtojen listalta. Väyläviraston lähes sadan miljoonan jättihanke peruttiin.
– Tammikuussa 2022 juhlistimme Joensuun Laivaus oy:n toimitusjohtajan kanssa tulevaa laivausvuotta jo vähän etukäteen. Siitä piti tulla meille historian parhaimpia, mutta maailma muuttuikin nopeasti aivan erilaiseksi, Korhonen kertoo.
Joensuun syväsatamaan Ukonniemeen investoitiin Venäjän hyökkäyssodan jo alettua sekä kaupungin että Euroopan aluekehitysrahaston kukkaroista yhteensä yli kolme ja puoli miljoonaa euroa. Ukonniemestä haluttiin eri kuljetusmuotoja yhdistävä liikenteellinen keskus, joka voisi ottaa vastaan aiempaa suurempia aluksia suunnitteilla olleen Saimaan kanavan uudistuksen valmistuessa.
Ennen sotaa Joensuusta rahdattiin eniten sementtiä, pylväitä, sahatavaraa ja sellua.
Tällä hetkellä Ukonniemeen tulee lähinnä puutavaraa maakunnasta. Se saapuu etupäässä rekoilla ja lähtee eteenpäin junalla ja laivoilla.
– Tavaraa liikkui viime vuonna noin 270 000 tonnia, josta rautateitse 60 000 tonnia. Ei täällä mitään hiljaiseloa nytkään vietetä, Korhonen kertoo.
Saimaan kanavan kehittämiseen suunnitellulla jätti-investoinnilla oli tarkoitus pidentää kanavan sulkuväliä ja nostaa kanavan vedenpintaa nykyisestä.
Tämä olisi mahdollistanut jopa 3 200 tonnin vetoisten alusten liikennöinnin Joensuun syväsatamaan saakka.
Suunnittelutyöt oli jo tehty ja toteutus oli tarkoitus käynnistää kesällä 2022. Sitten geopoliittinen tilanne muuttui yhdessä yössä.
