Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen kuluvan vuoden talousarvio on painumassa 30 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue eli Siun sote aloittaa säästötalkoot.
Syynä on se, että hyvinvointialueen kuluvan vuoden talousarvio on painumassa 30 miljoonaa euroa pakkaselle.
Nyt suurennuslasin alle joutuvat kaikki hyvinvointialueen menot, kuten henkilöstökulut, palvelujen ostot, tarvikkeet, avustukset ja vuokrakulut.
Keinopakki sisältää muun muassa vuosilomien pitämistä ja entistä tarkempaa työajan seurantaa, matka-, majoitus-, ateriapalvelu- ja kokouskustannusten karsimista sekä hankintojen rajoittamista.
Tarkastelussa ovat myös koulutusmäärärahat, virkojen ja toimien täyttämiset sekä vuokratyövoiman ja määräaikaisten sijaisten käyttö.
Lisätuloja etsitään muun muassa omaisuuden myynnistä ja asiakasmaksujen korotuksista.
Talouskurimus johtuu nykyisestä hyvinvointialueiden rahoitusmallista ja työvoimapulasta, jota on paikattu erittäin kalliilla vuokratyövoimalla.
– Laskennallinen valtionrahoitus ei vastaa pohjoiskarjalaisten kasvavaa palvelutarvetta ja yleistä kustannusten nousua, kertoo hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen.
Nykyisen lainsäädännön mukaan hyvinvointialueiden on saatava talous tasapainoon ja katettava taseeseen kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos hyvinvointialue ei tässä onnistu, voi Valtiovarainministeriö käynnistää arviointimenettelyn, jonka yhteydessä selvitetään aina mahdollisuus hyvinvointialueliitoksiin.
Siun sote huolehtii julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon palveluista noin 163 000 pohjoiskarjalaiselle. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue toimii Joensuun, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen, Outokummun, Kontiolahden, Ilomantsin, Juuan, Liperin, Polvijärven, Rääkkylän, Tohmajärven ja Heinäveden alueella. Siun sotella on noin noin 8 000 työntekijää.
