Uuden suomalaistutkimuksen mukaan jopa 30 prosenttia klotsapiinin käyttäjistä sairastuu keuhkokuumeeseen. MOT kertoi lääkkeen kuolemaan johtaneista haittavaikutuksista vuonna 2020.
Tehokkaimpana skitsofrenialääkkeenä pidetyn klotsapiinin vakavista haittavaikutuksista on paljastunut uutta tietoa Helsingin yliopiston tutkimuksessa.
Klotsapiinin tunnetuin haittavaikutus on valkosolukato, joka voi johtaa kuolemaan. Uusi seurantutkimus paljastaa kuitenkin, että kyseinen haittavaikutus on saatu tarkan seurannan myötä hallintaan.
Sen sijaan muut kuolemanriskiä lisäävät haittavaikutukset paljastuivat oletettua yleisemmiksi. Tutkimuksessa selvisi, että jopa 30 prosenttia klotsapiinia käyttävistä skitsofreniapotilaista sairastui keuhkokuumeeseen ja 5 prosenttia suolitukokseen ensimmäisen 20 vuoden aikana lääkityksen aloittamisesta.
Tutkijoiden toiveena on, että uudet tutkimuslöydökset säästävät potilaiden henkiä.
– Todennäköisesti kyetään estämään (kuolintapauksia), jos voidaan estää niitä haittoja, kertoo vanhempi tutkija Jukka Koskela Suomen molekyylilääketieteen insituutti FIMM:stä.
Suomalainen epidemia
Suomi on klotsapiinin käytössä maailman kärkikastia. Lääkkeellä on myös erityinen historia Suomessa.
Klotsapiini sai nopeasti ihmelääkkeen maineen tultuaan markkinoille vuonna 1975. Lääke vedettiin kuitenkin pois markkinoilta maailmanlaajuisesti vain puoli vuotta myöhemmin, kun kahdeksan suomalaispotilasta kuoli lääkkeen käytön seurauksena.
Tuolloin paljastui lääkkeen vakavin haittavaikutus eli valkosolukato, jota opittiin ehkäisemään potilaille tehtävien verikokeiden avulla. Tapaus sai nimen The Finnish epidemic, suomalainen epidemia.
MOT kertoi ihmelääkkeen ristiriitaisesta maineesta ja vakavista haittavaikutuksista vuonna 2020.
Juuri lääkkeen poikkeuksellinen historia Suomessa innosti myös nykyistä tutkimusryhmää klotsapiinin tutkimiseen, kertoo Koskela.
Tutkimus toteutettiin FinnGen-aineistolla, joka on Suomen laajin geenitutkimushanke. Geenitietojen lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin Suomen pitkäaikaisia ja kattavia terveysrekistereitä.
Koskela pitää tutkimusryhmän löydöksiä merkittävinä juuri sen vuoksi, että potilaita on seurattu pitkän aikaa.
– Usein kun lääkehaittoja selvitetään, niin pystytään seuraaman vain joku tietty aika lääkkeen käyttöä. Nyt kun käytämme näitä suomalaisia rekisteriaineistoja, pystymme katsomaan kymmeniä vuosia lääkkeen käyttöä ja sen aikana ilmeneviä haittoja. Tämä on lähes uniikkia maailmanlaajuisesti, Koskela kertoo.
Tulokset otettu innostuneesti vastaan
Tutkimus julkaistiin arvostetussa American Journal of Psychiatry -tiedelehdessä. Koskela kertoo, että tulokset on otettu kiinnostuneena vastaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Koskelan mukaan tutkimukseen tärkeän lisän toi myös se, että siinä onnistuttiin tunnistamaan geneettisiä piirteitä potilaista, joilla on suurempi riski saada vakavia haittavaikutuksia.
Tutkimusryhmä ehdottaa, että geenitestien avulla tunnistettaisiin ne potilaat, joilla on suurin riski sairastua keuhkokuumeeseen. Toistaiseksi geenitestejä ei käytetä yleisesti potilaiden hoidossa.
– Suomessa se vaatii jonkun verran sellaisia rakenteita, että siitä tiedon käytöstä tulee sujuvaa potilastyössä. Sitä se ei ole tällä hetkellä, mutta ensimmäiset askeleet tällaisen tiedon laajempaan käyttöön kuitenkin on esimerkiksi HUSissa otettu käyttöön, Koskela kertoo.
