Torstai 29.8.2024 Jyväskylä, Gradian Viitaniemen kampus
Alexa, 23, kiinnittää pintakäsittelyn oppitunnilla kipsilevyjä. Työskentelyn keskeyttää kuulutus: koulussa on vaaratilanne ja kaikkien tulee suojautua luokiin tai suljettuun tilaan.
Keskusradio kaikuu tilassa niin voimakkaasti, että Alexa peittää korvansa käsillään. Opettajat keräävät opiskelijat kasaan.
– Mitä tapahtuu? Tapahtuuko tämä oikeasti?
Alexa muistaa edelleen hämmennyksen tunteen. Se oli vasta alkusoittoa. Vain hetkeä myöhemmin tuhannet ihmiset lukivat somesta totena, että hän on kouluampuja.
Todellisuudessa aseistettua henkilöä ei koskaan löydetty.
Alexa esiintyy jutussa etunimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi.
Kävimme läpi Jodelin, Ylilaudan ja Murha.infon keskusteluja minuutti minuutilta. Jodelin ajat ovat arvioita, koska sovelluksesta ei ole saatavilla keskustelun tarkkoja aikaleimoja.
Näiden kanavien lisäksi keskustelua käytiin muun muassa opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa omissa viestiryhmissä, Tiktokissa, Telegram-kanavissa ja Facebookissa.
Pyysimme asiantuntijaa arvioimaan huhumyllyn vaikutuksia.
Keskustelu alkaa Ylilaudassa otsikolla ”Häppening Jyväskylässä”. Mukana on kuvakaappaus sanomalehti Keskisuomalaisen jutusta.
Keskustelu alkaa myös Jodelissa. Useissa avauksissa keskustelijat ihmettelevät pitkin keskustan katuja kiitäviä hälytysajoneuvoja.
Mikäs meihemi menossa? Kolme poliisiautoo veteli peräkanaa pillit päällä.
Jodel
Ensimmäiset huhut kouluampumisesta lähtevät liikkeelle. Luokissa piilottelevat oppilaat ottavat yhteyttä tuttuihinsa.
Joo joku on siel aseen kaa ja siel on lockdown täl hetkel.
Jodel
Just kaveri laitto kuvan että istuu jossai pöydän alla koulussa.
Jodel
Kuulemma ampuja oli joku 20 vuotias nainen.
Ylilauta
Sisä-Suomen poliisi tiedottaa poliisioperaatiosta medialle: ”Hätäkeskukseen tulleen tiedon mukaan oppilaitoksen alueella olisi nähty henkilö aseen kanssa. Poliisi on paikalla selvittämässä tilannetta ja tarkistamassa aluetta.”
Keskustelu alkaa Murha.infossa. Aloitukseen on kopioitu pätkä uutisesta.
Alexa odottaa kymmenien opiskelukavereidensa kanssa lisätietoa poliisioperaatiosta. Kaikki selaavat kännykkäänsä. Tilanne on rauhallinen, mutta monien katse ja kehonkieli kertoo pelosta.
– Mietin, onko se ampuma-ase vai teräase? Rauhoitin itseäni ajatuksella, että olemme Suomessa, ja se olisi teräase. Olemme monen lukon takana, joten ei meillä ole mitään hätää.
Alexan puhelin soi. Puhelimessa on hänen kaverinsa, joka kertoo saaneensa toiselta kaveriltaan Telegram-ryhmässä levinneen kuvan Alexasta.
Kuvakaappauksessa on Alexan peiliselfie, jonka päällä on kaksi tekstiä: ”Tos o parempi kuva siit ampujasta” ja ”tän näkönen kuulemma.”
Ahdistus, pelko ja epäusko vyöryvät päälle.
– Mä vaan mietin, että miten? Missä välissä? Kuka? Mä en ollut tätä ennen edes kuullut tällaisesta Telegram-ryhmästä.
Kaverin lapsukaiselta kuulin että kyseessä olisi kouluampuminen, mutta mene ja tiedä.
Murha.info
Spekulaatio uhreista on käynnissä.
Kyllä. Uhrina nainen.
Ylilauta
Huhut ampumisesta voimistuvat. Oppilaitoksesta leviävät videot kertovat poliisioperaation mittaluokasta.
Samalla osa keskustelijoista pyrkii hillitsemään väärän tiedon leviämistä.
Useissa kanavissa puhutaan etälamauttimesta saaneesta siivoojasta. Poliisi kertoo Ylelle, että huhu ei pidä paikkansa.
Ylilaudan keskustelija kertoo kuulleensa, että tekijä on 16–17-vuotias poika.
Nettikeskusteluissa puhutaan paikalta poistuneesta ambulanssista.
Gradian ympärillä pörräävä helikopteri kiinnittää median ja somen huomion.
Ampuja oli 01 syntynyt tyttö T. Jkl tietäjä.
Ylilauta
Tekijän spekulointi saa kierteitä. Huhu Alexan syyllisyydestä leviää kuin kulovalkea. Se pulpahtaa esiin jokaisessa somealustassa, myös yksityisissä Whatsapp- ja Snapchat-viesteissä.
Alexan ystävät ja luokkakaverit yrittävät katkaista väitteiltä siivet. He kirjoittavat Telegramiin, Ylilaudalle ja Jodeliin viestejä.
– Se tuntui hyvältä. Ehkä jopa yllätti, että kuinka moni ihminen oli tukena.
Myös Alexan oma opettaja oli myötätuntoinen ja vei asiaa koulun tietoon.
Keskusteluihin nousevat taisteluhävittäjät ja -helikopteri.
Siis mitä helvettii nyt täällä pörrää kaks taisteluhävittäjääkin.
Jodel
Onko taisteluhelikopteri, vai lääkäri.
Ylilauta
Kohde eliminoitu.
Ylilauta
Joku tyttö liikkunut ase kädessä. Ambulanssilla pois lähtenyt ollut väärä henkilö, jota poliisi ampunut etälamauttimella.
Ylilauta
Joku postaa Ylilaudalle uutisen: ”Hätäkeskukseen tulleen tiedon mukaan henkilö oli nähty aseen kanssa koulutuskuntayhtymä Gradian Viitaniemen kampuksella. Poliisi on tarkistanut oppilaitoksen tilat ja ulkoalueen. Alueelta ei ole löytynyt ilmoituksen tietoihin sopivaa henkilöä eikä aseita. Kukaan ei loukkaantunut. Poliisi jatkaa ilmoituksen todenperäisyyden ja siihen liittyvien yksityiskohtien selvittämistä.”
Häppening peruttu, kirjoittaa Ylilaudan keskustelija. Toinen muistuttaa, että uhkaavia tilanteita on ollut oppilaitoksessa ennenkin.
Huhumylly ottaa taas uusia kierteitä. Erilaisia havaintoja tippuu keskustelualustoille eri puolilta Jyväskylää.
Tilanne jatkuu kuulemma Kortepohjassa.
Ylilauta
Keski-Palokka kuulemma suljettuna mahollisen tekijän takia? pystyyks kukaa varmistaa?
Ylilauta
Keskustelija jakaa Ylilaudalla kuvakaappauksen sanomalehti Keskisuomalaisen uutisesta, jonka mukaan poliisi otti henkilön kiinni omakotitalosta Jyväskylän Kirrissä. Asia herättää keskustelua kaikilla kolmella keskustelualustalla.
Tilanne rauhoittuu. Moni kysyy:
Pohdin vain et paljonkohan tän keissin hinta yhteiskunnalle oli. Vois sille snäppikuvan laittaneelle pärinäjonnelle kertoa.
Ylilauta
Sisä-Suomen poliisi tiedottaa medialle: ”Poliisi ei ole saanut konkreettista näyttöä siitä, että koulun alueella olisi liikkunut aseistettu henkilö. Kukaan ei loukkaantunut tilanteessa.”
Poliisi oli saanut kello 12 aikaan hätäkeskukselta ilmoituksen, jonka mukaan Viitaniemen kampuksella olisi nähty aseistettu henkilö. Ilmoittaja kuului koulun henkilökuntaan. Hän oli kuullut vakavasti otettavan tiedon aseistetusta henkilöstä oppilaalta. Taustalla oli viesti Snapchatissa.
Poliisi ilmoittaa, ettei tapaus johda tutkintaan, eikä ketään etsitä. Kirrissä puhutettua henkilöä ei epäillä mistään rikoksesta.
Nyt, alle viikko tapahtuneesta Alexa kertoo, että hän olisi saanut kriisiapua jo samana päivänä, jos olisi halunnut ottaa sitä vastaan.
– Minulla oli sellainen olo, että haluan jatkaa päivääni normaalisti, kun pääsimme koulusta lukkojen takaa yli kahden tunnin jälkeen.
Hän käsitteli asiaa kavereiden kanssa snooker-pyödän ääressä.
Alexa kertoo tehneensä viikonloppuna rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Yle on nähnyt kirjallisen vahvistuksen rikosilmoituksen vastaanottamisesta.
Hän ei vieläkään tiedä, kuka huhun pisti liikkeelle. Kyseiselle henkilölle hänellä on vain yksi kysymys:
Ahdistus ei ole hellittänyt vieläkään.
– Olo on vieläkin epäluuloinen. Kehen täällä voi luottaa ja ketkä ihmiset on mun ystäviä. Se on jättänyt mulle tosi paljon kysymyksiä. Tilanne näytti konkreettisesti, että minkälainen voima somella on, ja kuinka pelottavaa se voi olla.
Alexa kertoo, että tapahtuneen jälkeen somea selatessaan hän pysähtyy miettimään huhujen kohteeksi joutuneita ja tietojen paikkansapitävyyttä.
– Mikä on totta ja mikä on jonkun sairas tapa hakea huomiota?
”Juoruilu ja spekulointi on yleisinhimillistä”
Mediakasvatusseuran toiminnanjohtaja Christa Prusskij näkee misinformaation levittämisen kriisitilanteissa erityisen vakavana silloin, kun se kohdistuu yhteen henkilöön tai ryhmään. Se voi johtaa maalittamiseen tai kunnianloukkauksiin.
Osa somemyllyyn osallistuvista levittää selkeästi tahallaan väärää tietoa.
– Juoruilu ja spekulointihan on yleisinhimillistä, Prusskij sanoo.
Kun tietoa on vähän tarjolla, tarinoita rakastavat ihmiset rakentavat sitä tiedonmurusten ympärille, Prusskij selittää.
Jotkut ihmiset nauttivat kriisitilanteiden jännityksestä ja hallinnan tunteesta. Niitä saadaan, kun omista kommenteista tykätään. Pitivät ne paikkansa tai eivät.
Usein huhumyllyissä yritetään löytää selitys tai luoda syyllinen, mikä johtaa helposti viattomien joutumiseen väärien epäilyjen uhriksi.
– Me ihmiset haluamme selityksiä kriisitapahtumille. Sellainen on helpompi kohdata, kun sillä on kasvot.
Syyllisen etsintää värittävät usein myös ihmisen ennakkoluulot ja valmiit pään sisällä olevat tarinat.
Somen kautta asioista kommunikoimista Prusskij ei yleisesti ottaen pidä mitenkään pahana tai huonona kriisitilanteissa.
– Erityisesti nuoret kommunikoivat sosiaalisen median kautta normaalistikin todella paljon, se on heille luonteva tapa käsitellä asioita.
Somekeskusteluun osallistuminen on Prusskijin mukaan osittain tapa osallistua isoon tapahtumaan.
– Kriisitilanteet voivat aiheuttaa paljon tunnereaktioita, jotka aiheuttavat ylilyöntejä, toiminnanjohtaja kuvailee.
Huhujen ja spekulaation sijaan Prusskij näkisi terveempänä tapana käsitellä omia tuntemuksiaan kriisin äärellä ja sen, että etsii tietoa luotettavista uutismedioista ja viranomaislähteistä.
Misinformaatiolla voi olla karuja vaikutuksia yksittäisiin ihmisiin, mutta myös yhteiskuntaan. Huhujen levittäminen voi rapauttaa uskoa esimerkiksi viranomaisviestintään.
Gradian tapauksessa perättömäksi osoittautunut tieto aiheutti ison laskun yhteiskunnalle, kun paikalle saapui iso joukko poliiseja sekä kolme lääkintähelikopteria.
