Oikea paikka petohavainnoille on lähin petoyhdyshenkilö, sillä heidän raporttejaan käytetään viranomaispäätösten perusteena.
Viime perjantaina Sumiaisten Saarikkaan kylällä riistapeltoa kyntämässä ollut Antero Korhonen kohtasi ensimmäistä kertaa suden. Aivan ensimmäiseksi hän kaivoi esiin kännykän.
– Traktorin ikkunasta kuvasin, kun riutuneen näköinen naaras jolkotteli kyntövakoa pitkin, Korhonen kertoo.
Traktorin taakse oli huomaamatta ilmestynyt myös toinen susi. Siitäkin Korhonen sai pienen videopätkän.
– Sitten hyppäsin ulos traktorista ja huusin ”Kenen Haukku, tule tänne!”. Susi pysähtyi metsän reunaan katsomaan minua ennen kuin juoksi pois, hän kertoo.
Korhosen videot eivät päätyneet someen, vaan paikallisten metsästäjien ja petoyhdyshenkilön nähtäväksi.
Kaikki havainnot petoyhdyshenkilöille
Somen puskaradioita seuraamalla voi saada kuvan, että suurpetojen kohtaaminen olisi nykyään hyvinkin yleistä.
Hankasalmen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Petri Korhonen kertoo, että somessa tulee silloin tällöin vastaan postauksia alueen karhu- tai susihavainnoista, joista petoyhdyshenkilölle ei ole ilmoitettu.
– Olisi parempi, että havainto todetaan virallisen tahon toimesta, niin pysyy totuuspohja asiassa. Somekeskusteluissa asioilla on tapana kärjistyä ja homma lähtee helposti laukalle, hän sanoo.
Jos suden tai karhun sattuu havaitsemaan, olisi siitä ensisijaisesti ilmoitettava alueen petoyhdyshenkilölle.
– Ilmoitus olisi hyvä tehdä heti, että havainto päästään varmistamaan tuoreeltaan, sanoo Korhonen.
Kaikenlaiset havainnot voi ilmoittaa matalalla kynnyksellä, myös tassunjäljet, jätökset tai haaskat.
Petoyhdyshenkilö on koulutettu tunnistamaan ja keräämään tietoa suurpedoista. Varmistuttuaan lajista ja yksilöiden määrästä, hän kirjaa tiedot Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havaintoja käytetään suurpetokannan seurantaan ja tutkimukseen, mutta myös viranomaisten päätöksenteon tukena.
Poliisi tarkistaa Tassun
Yleensä sudet ja karhut väistävät ihmistä. Susi voi tulla rusakon tai muun ruoan perässä pihapiiriin yöllä, mutta pedon hakeutuminen ihmisen lähistölle päiväsaikaan on poikkeuksellista.
Jos suurpeto koetaan uhkaksi tai se tekee vahinkoa, kannattaa soittaa yleiseen hätänumeroon 112.
Saadessaan ilmoituksen mahdollisesta häirikköpedosta, poliisi tarkistaa Tassu-järjestelmästä alueen aiemmat petohavainnot. Niiden perusteella viranomainen voi myöntää metsästäjille luvan häiriköivän yksilön karkotukseen.
Myös kunnat käyttävät Tassu-kirjauksia päätöksenteossa, jos lapsille pyydetään koulukuljetusta petopelon takia.
Antero Korhosen susihavainto päätyy myös aikanaan Tassu-järjestelmään, koska pedoista on todiste videolla.
Korhonen kävi tarkistamassa paikan seuraavana päivänä parin kokeneen metsästäjän kanssa. Sudet olivat kaivaneet pellon reunassa olleen vanhan mäyränpesän itselleen sopivaksi. Korhonen arvelee, että susilla on saattanut olla siellä pennut, jotka nyt on jo viety pois.
– Eivät ne minulle muuten olisi näyttäytyneet. Se naaras veti minua höplästä, hän toteaa.
