Entisen rajavartijan ja paikallispoliitikon Aivo Petersonin tapaus kertoo siitä, miten Venäjä pyrki vaikuttamaan eri maiden sisäpolitiikkaan, sanoo Ylen haastattelema asiantuntija.
TALLINNA Virolainen poliitikko Aivo Peterson, 54, on ollut jo vuoden päivät syytettynä maanpetoksesta Tallinnassa pidettävässä oikeudenkäynnissä.
Virossa maanpetossyytteet ja -oikeudenkäynti ovat monella tapaa poikkeuksellisia. Kokosimme viisi Petersonin tapaukseen liittyvää kysymystä ja vastausta.
1. Kuka on Aivo Peterson?
Peterson on 54-vuotias paikallispoliitikko Itä-Virumaan maakunnasta. Hän on aiemmin työskennellyt rajavartijana, kiinteistönvälittäjänä sekä hierojana. Petersonin syntymänimi oli Krõlov, sillä hänen isänsä oli venäläinen. Aikuisena hän otti käyttöön äitinsä sukunimen.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että vuoteen 2004 asti rajavartijana työskennellyt Peterson on vannonut uskollisuusvalan Viron tasavallalle vuonna 1993.
2. Mitä Peterson on tehnyt?
Aivo Peterson nousi Virossa julkisuuteen toukokuussa 2022. Vajaat kolme kuukautta Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen hän perusti rauhanliikkeeksi nimetyn Koos/Вместе eli Yhdessä-liikkeen.
Heti tämän jälkeen Peterson bongattiin muun muassa leikkaamassa irti Venäjän Tallinnan-suurlähetystön aitaan kiinnitettyjä esineitä, jotka hyökkäyssodan vastustajat olivat sinne jättäneet.
Tämä Venäjä-mielinen tempaus sai runsaasti näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa sekä Virossa että Venäjällä.
Vuoden 2023 helmikuussa Peterson matkusti Moskovan kautta Venäjän valtaamalle Donbasin alueelle Itä-Ukrainaan. Syyttäjän mukaan matka oli Venäjän tiedustelupalveluiden järjestämä.
Petersonin tiedetään käyneen ainakin Donetskissa ja Mariupolissa. Hän julkaisi sosiaalisessa mediassa videoita, jotka hän oli kuvannut Venäjän miehittämällä alueella. Virossa näitä videoita on kuvailtu Venäjä-mielisiksi.
Lisäksi Peterson esiintyi Venäjän valtiollisessa mediassa, muun muassa Solovjov Live -ohjelmassa.
5. maaliskuuta 2023 järjestetyissä Viron parlamenttivaaleissa Peterson keräsi lähes neljätuhatta ääntä Yhdessä-liikkeen ja pikkuruisen vasemmistopuolueen vaaliliiton ehdokkaana. Äänet tulivat venäjänkielisestä Narvan kaupungista. Hän ei kuitenkaan tullut valituksi.
Valtakunnansyyttäjä Triinu Olevin mukaan Aivo Peterson oli myös perustamassa jonkinlaista siviilipuolustusyksikköä Viroon, pyrkien värväämään Viron valtioon skeptisesti suhtautuvia henkilöitä, joilla on aseluvat. Yksikköä ei ehditty perustaa ennen kuin Viron suojelupoliisi pidätti Petersonin.
3. Mistä Petersonia syytetään?
Aivo Peterson on syytteessä maanpetoksesta yhdessä toisen Viron kansalaisen, Dmitri Rootsin kanssa.
Syytekirjelmän mukaan syytetyt auttoivat lokakuusta 2022 maaliskuuhun 2023 Venäjältä saamiensa ohjeiden mukaan Venäjää ja Venäjän määräyksestä toimivia henkilöitä.
Syytteen mukaan kyse on ollut väkivallattomasta toiminnasta Viron itsenäisyyttä, riippumattomuutta ja alueellista koskemattomuutta vastaan.
Syytetyt osallistuivat Venäjän vaikuttamistoimintaan, sanotaan syytteessä. Tavoite oli luoda Viroon poliittinen yhdistys, joka tukee Venäjän politiikkaa ja propagandaa. Tämän yhdistyksen avulla he halusivat auttaa Venäjää uhkaamaan Viron peruslaillista järjestystä, sekaantumaan Viron sisäisiin asioihin ja vaikuttamaan Viron ulkopolitiikkaan.
Viron lain mukaan maanpetoksesta voidaan tuomita elinkautiseen tai 6–12 vuoden vankeuteen.
4. Kuinka poikkeuksellinen maanpetossyyte on?
Syntyperäisen virolaisen saama maanpetossyyte on nyky-Virossa erittäin poikkeuksellinen.
Viro itsenäistyi elokuussa 1991. Se jälkeen ainoastaan yksi etninen virolainen on tuomittu maanpetoksesta. Hän on entinen Viron puolustusministeriön turvallisuusosaston päällikkö Herman Simm.
Simm pidätettiin vuonna 2008 ja tuomittiin vuotta myöhemmin. Hän välitti Venäjän ulkomaantiedustelulle SVR:lle Viron turvallisuussalaisuuksia seitsemän vuoden ajan.
Loput viisi maanpetoksesta tuomittua ovat venäläissyntyisiä Viron kansalaisia.
Aivo Petersonin maanpetossyytteestä tekee poikkeuksellisen myös toiminnan luonne.
Aiemmin maanpetoksesta syytetyt ovat olleet Viron puolustusvoimien tai suojelupoliisin palveluksessa ja myyneet Venäjälle salaista tietoa vuosikausien ajan.
Peterson sen sijaan ei menestynyt hankkeissaan. Siviilipuolustusyksikkö jäi keskustelujen tasolle.
5. Onko Viron viranomaisten suhtautuminen Venäjä-mieliseen toimintaan tiukentunut?
Venäjä-mielisistä videoista, vierailusta Donbasiin ja ”siviilipuolustusyksikön” perustamissuunnitelmista tulleet maanpetossyytteet herättävät kysymyksen, onko Viron linja Kreml-mieliseen toimintaan tiukentunut Venäjän hyökkäyssodan aikana.
Yle kysyi tätä Viron sisäisen turvallisuuden instituutin hybridiuhkien analyytikko Ramon Loikilta. Hänen mukaansa siltä vaikuttaa.
– Se on mielestäni myös oikein, sillä sisäisen turvallisuuden ensisijainen puolustusmekanismi on ennaltaehkäisy. Se on kustannustehokkaampaa ja yhteiskunnalle aiheutuva vahinko jää syntymättä, Loik toteaa.
Venäjän hyökkäyssota on myös tiukentanut muun muassa aseharrastajien valvontaa Virossa. Viranomaiset ovat viime vuosina alkaneet aktiivisesti seurata erilaisia ampuma- ja urheilukerhoja sekä airsoft-asetapahtumien järjestäjien toimintaa, kertoo Loik.
