Oli heinäkuu vuonna 2019. Kahdeksanviikkoisen venäjänterrierin piti tulla tyttäreltä äidilleen Sonja Isbergille vain hoitoon.
Toisin kävi.
Koira jäikin Isbergille pysyvästi.
Vantaalla asuva Isberg tiesi rodusta sen, että sillä voi olla hammas- ja jalkaongelmia.
Sitä Isberg ei tiennyt, että hän kävisi koiran kanssa eläinlääkärissä vähintään joka toinen kuukausi.
Kierre alkoi, kun Milli-koira oli noin 15-viikkoinen.
Koiralla on ollut esimerkiksi kennelyskä, kohtutulehdus sekä viimeisimpänä keuhkomato.
Nyt koira on viisi- ja puolivuotias.
Eläinlääkärikuluihin on uponnut tuhansia euroja. Vakuutusmaksuihin menee vuodessa noin 600 euroa.
Isberg kertoo olevansa rutiköyhä.
Sairauspäivärahasta jää käteen noin 630 euroa. Tämän lisäksi hän saa asumistukea 380 euroa ja välillä toimeentulotukea.
Kerrostaloasunnon vuokra on 760 euroa.
Isberg teki aikaisemmin esimerkiksi siivoojan töitä. Viimeisimpänä hän työskenteli vähävaraisten ruoka-avussa.
Yhdeksän vuotta sitten selkä sanoi itsensä irti.
Siitä lähtien Isberg on ollut työtön työnhakija. Nyt hän on sairauslomalla toukokuun loppuun asti ja odottaa selkäleikkaukseen pääsyä.
Isbergin mukaan koira on päässyt aina eläinlääkäriin sitä tarvitessaan.
Edes luottotietojen menetys ei ole estänyt Isbergiä viemästä koiraansa lääkäriin.
– Hammaslääkärissä sanoin, että minulla on tämmöinen budjetti. Jos rahat eivät riitä koiran hampaiden hoitoon, niin ilmoitatte ja kaivan rahan jostain.
Isberg on toisinaan joutunut pyytämään tyttäreltään rahaa lainaan akuutteja lääkärikuluja varten.
Isberg syö usein makaronia, nuudelia ja puuroa. Välillä hän on jopa ilman ruokaa.
– Jos pitää tinkiä, tingin muusta kuin koirasta.
Isberg ei kuitenkaan aio luopua koirastaan.
– Milli on paras ystäväni ja elämänvalo.
Yhdistykseen tuotu poikkeuksellisen laiminlyötyjä eläimiä
Suomen eläinsuojelu Sey kertoi aikaisemmin, että eläinsuojeluyhdistyksille luovutetaan kasvavassa määrin lemmikkejä, joiden omistajilla ei ole varaa huolehtia niistä kalliiden eläinlääkärimaksujen, inflaation ja työttömyyden vuoksi.
Surullinen ilmiö näkyy myös Helsingin eläinsuojeluyhdistyksellä (Hesy).
Yhdistys kertoo sähköpostitse, että viime vuoteen verrattuna sille on tullut merkittävästi enemmän pyyntöjä, joissa kaivataan apua eläinlääkärikuluihin tai halutaan luopua eläimestä. Useimmiten kyse on koirasta tai kissapariskunnasta.
Ilmiö näkyy myös valvontaviranomaisten kautta yhdistykselle tulevissa eläimissä.
Ne ovat viime aikoina olleet poikkeuksellisen laiminlyötyjä, mitä tulee perusterveydenhuoltoon: eläimillä on ollut mätiä hampaita, hoitamattomia ihovaivoja ja laihuutta.
Saako köyhällä olla lemmikkiä?
48-vuotiaassa Sonja Isbergissä eläinten kaltoinkohtelu tai niistä luopuminen taloustilanteen vuoksi herättää raivoa, surua ja suurta ahdistusta.
Hän kysyy, miksi ihmiset ottavat eläimiä, jos ne hylätään.
– Jos lemmikin omistajilla olisi oma lapsi, tekisivätkö he lapselle samalla tavalla?
Isbergillä itsellään on kolme aikuista lasta. Hän asuu yksin koiransa kanssa.
Hänen mielestään eläintä hankkiessaan on varauduttava siihen, että siihen menee rahaa.
Vähävaraisia lemmikin omistajia paheksutaan herkästi. Isbergillä on tähän sanottavaa.
– Lapset kasvavat, mutta en ole saanut tällaista rakkauden määrää, mitä minulla on koiraa kohtaan.
Arvostelijat eivät ymmärrä myöskään sitä, minkälaisen ilon eläin tuo ihmiselle.
Lue lisää: Pidempää ikää ja kivunlievitystä – Viisi tapaa, joilla eläimet parantavat terveyttäsi
– Monet ovat olleet masentuneita. Kun he ottavat koiran, he pääsevät ihmisen ilmoille.
Näin kävi myös Isbergille itselleen.
Lottovoiton kohde selvillä
Isberg ulkoilee Millin kanssa ympäri vuoden päivittäin ja kesäisin jopa 5–7 tuntia kerralla.
– Olen sen kanssa seitsemän päivää viikossa vuorokauden ympäri. Jos minulla ei olisi Milliä, en kävisi ulkona välttämättä ollenkaan. En edes liikkuisi.
Isberg ei osaa ajatella sitä, että koira kuolee jonakin päivänä.
– Kun se aika tulee eteen, minä en siitä selviä. Koira nukkuu kanssani ja on minua aina vastassa, kun tulen kotiin.
Isbergiä suututtaa se, että hän on köyhä. Hän haluaisi auttaa kaikkia vähävaraisia lemmikin omistajia, jotta heillä olisi mahdollisuus lääkäriin ja hyvään elämään.
– Jos voittaisin lotossa, ensimmäinen kohteeni olisivat vähävaraiset lemmikin omistajat ja eläinten hyvinvointi.
