Ukrainan sodasta on syntynyt päästöjä jo yli 200 miljoonan tonnin verran.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut laajamittaista vahinkoa paitsi ihmisille myös ympäristölle koko maassa.
Pommitukset tuhoavat luontoa. Tuotantolaitoksiin, kuten öljynjalostamoihin ja kaivoksiin kohdistuvista iskuista leviää maaperään, vesistöihin ja pohjaveteen myrkkyjä ja kemikaaleja.
Vastaavaa tuhoa ei ole tapahtunut toisen maailmansodan jälkeen.
– Teollisuudenalat ovat vahingoittuneet, siviilien infrastruktuuri on vahingoittunut, rakennukset, pohjaveden saastuminen. Nyt näemme selvemmän kuvan myös ilmastoon liittyvistä vahingoista, sanoo Helsingin yliopiston tutkija ja oikeussosiologian dosentti Freek van der Vet, joka vetää yliopiston Toxic Crimes -tutkimusprojektia.
Kolmen vuoden sotimisen jälkeen Ukrainan sodasta on aiheutunut jo yli 200 miljoonan tonnin verran ilmastopäästöjä.
Päästöt nousivat 31 prosenttia viimeisten 12 kuukauden aikana 229,7 miljoonaan CO2-ekvivalenttitonniin. Se vastaa Itävallan, Unkarin, Tšekin ja Slovakian yhdistettyjä vuotuisia päästöjä tai 120 miljoonan auton vuotuisia päästöjä.
Näin arvioi asiantuntijaryhmä Initiative on GHG accounting of war tuoreessa raportissaan.
– On koko ajan selvempää, miten paljon sota vaikuttaa paitsi suoraan ympäristöön, mutta myös ilmastoon, Van der Vet sanoo.
Venäjän sota Ukrainassa on aiheuttanut viime vuonna erityisen paljon metsäpaloja. Kaksinkertainen määrä metsiä ja maastoa paloi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Syynä pidetään sotatoimia, jotka sytyttivät paloja, sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia kuivempia kesiä.
Sota itsessään on sodassa suurin päästöjen aiheuttaja. Sotatoimista johtuvien päästöjen kasvu jatkui tasaisesti viimeisten 12 kuukauden aikana. Tarkemmin ottaen eniten päästöjä aiheuttaa raskaiden ajoneuvojen kuluttama polttoaine.
Vaurioituneiden rakennusten ja infrastruktuurin jälleenrakentaminen on seuraavaksi suurin päästöjen aiheuttaja.
Se, että lentokoneet kiertävät Venäjän ja Ukrainan ilmatilan sodan takia, nostaa lentämisen päästöjä.
Havainnot ovat alustavia, ja osa viimeisten 12 kuukauden tiedoista on vielä julkaisematta.
Venäjä vastuuseen päästöistä?
Venäjä tulisi saattaa vastuuseen päästöistä ja niiden aiheuttamasta vahingosta ilmastolle, raportin kirjoittajat sanovat. Heidän mukaansa Venäjän vastuu syntyneistä päästöistä on päästökaupan mukaisella hiilen hinnoittelulla yli 42 miljardia dollaria.
Raportin pääkirjoittaja, hollantilainen Lennard de Klerk sanoo raportin tiedotteessa, että kun rauhanneuvottelut ovat käynnissä, ilmastokustannuksia ei tule unohtaa.
– Venäjä aloitti tämän sodan ja sen tulisi kantaa sen ilmastopäästöjen kustannukset, de Klerk sanoo.
Tällä hetkellä on vireillä useita aloitteita Venäjän saattamisesta vastuuseen ympäristöön ja mahdollisesti myös ilmastoon liittyvistä vahingoista.
Maaperä ja vesistöt eivät puhdistu välttämättä koskaan
Saastuminen vaikuttaa maaperään, pohjaveteen ja elintarviketurvaan.
Freek van der Vetin mukaan saastumisen puhdistaminen voi kestää vuosikymmeniä ja osa vahingoista ei ole edes korjattavissa. Esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan aikaisia saasteita löytyy edelleen maaperästä.
– Tämä voi kestää erittäin kauan puhdistaa, jos on mahdollista ollenkaan. Jotkut vahingoista eivät ole enää korjattavissa, Van der Vet sanoo.
