Kiistelyä herättänyt elämänvaiherajaus on jäämässä pois uudesta laista. Se lisää palveluiden piiriin pääsevien ihmisten määrää ja lisää kustannuksia.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tiistaina viimein valmiiksi mietintönsä lakiesityksestä.
Kiistaa aiheutti erityisesti elämänvaiherajaus, jota hallitus esitti lakiin. Perustuslakivaliokunnan mukaan se ei ollut perustuslain mukainen. Viime viikolla hallitus veti pois sen pykälän esityksestään.
Vammaispalvelulain pohjana on laki, jonka jo Marinin hallitus sääti, mutta jonka voimaantuloa on lykätty. Nyt laki on tarkoitus saada voimaan vuoden alusta.
Kiistellyn rajauksen poisto lisää kustannuksia
Alun perin Orpon hallitus esitti, että tiettyjä palveluja järjestettäisiin vammaiselle henkilölle vain, jos hänen välttämätön avun ja tuen tarpeensa poikkeaa siitä, mikä on henkilön elämänvaiheessa tavanomainen tarve.
Tätä rajausta ei nyt tule eli ikä ei ole peruste rajata vammaisen palveluja. Esimerkkinä on myös mainittu ikäihminen, joka sokeutuu. Hän on jatkossa oikeutettu näkövammaispalveluihin, sillä sokeus ei ole ikätyypillinen sairaus.
Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiurun (sd.) mukaan kyse oli perustuslaillisista ongelmista. Hänen mukaansa valiokunta yritti kahdesti pyytää valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden lisäarviota asiasta.
Kustannukset yhä epäselvät
Ikärajauksen poisto lisää niiden ihmisten määrää, jotka voivat saada vammaispalveluja. Siten se lisää laista koituvia kustannuksia, jotka on maksettava hyvinvointialueille täysmääräisinä.
Rajoituksen sisältäneessä lakiesityksessä lisämenoja oli arvioitu koituvan 25 miljoonan euroa vuodessa nykyiseen verrattuna.
Valiokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun mukaan valiokunta ei saanut valtiovarainministeriöstä tarkkoja arvioita uuden version lisäkustannuksista. Kiurun mukaan aiemmassa lisäbudjetissa lisämenoksi on arvioitu 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Valiokunnan varapuheenjohtajan Mia Laihon (kok.) arvio tarvittavista lisärahoista on 40 miljoonaa euroa.
