Ukrainan tuki ja sotilasliitto Naton tarpeet tarkoittavat arvion mukaan noin miljardin lisärahatarvetta Suomessa.
Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos ja Ukrainan tuki vaativat Euroopalta nopeita toimia lisätä maanosan omia menoja armeijan ylläpitämiseen, arvioi eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.).
Nato-maat ovat lisänneet omia puolustusmenojaan kohti puolustusliiton vuoden 2024 2 prosentin tavoitetta, mutta Ylen Aamussa vierailleen Kopran mukaan rahoja pitää saada selvästi lisää Euroopan puolustamiseen ja korvaamaan mahdollista Yhdysvaltain vetäytymistä maanosasta.
Tällä hetkellä Naton 32 jäsenmaasta noin kaksi kolmesta täyttää puolustusliiton minimivaatimuksen rahoituksen tasosta. Suomi on yksi näistä, ja Suomen osuus on tällä hetkellä noin 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Bkt-osuus tulee kasvamaan ja 3 prosenttia voi olla realismia hyvinkin nopeasti, Kopra ennakoi.
Sosiaalidemokraattien Miapetra Kumpula-Natrin mukaan 3 prosentista on tulossa uusi tavoite Suomelle ja muille Naton euroalueen jäsenille.
– Eurooppana meidän tulee kyetä pitää Yhdysvallat ja Trump mukana sekä toimia määrätietoisemmin.
Puolustusministeriön arvion mukaan prosenttiosuuden kasvu tarkoittaa Suomessa noin miljardin euron lisämenoja puolustusmenoihin. Suomi on muutamassa vuodessa kaksinkertaistanut puolustusbudjettinsa noin kuuteen miljardiin euroon.
– Bkt-osuuden lisäksi pitää katsoa tarkemmin sitä, mitä rahalla tehdään. Rahalla pitää saada todellista suorityskykyä, sanoo Kopra mainitsematta tarkemmin mitä rahoilla pitää saada.
Kopran mukaan eurooppalaista puolustusvälineteollisuutta pitää saada lisää sekä Ukrainan tueksi että Nato-velvoitteen saavuttamiseen.
Kumpula-Natri muistuttaa, että EU ostaa noin 80 prosenttia armeijan välineistä maanosan ulkopuolelta.
Suomen puolustusmenot kasvavat lähivuosina F-35 -hävittäjähankinnan maksusuunnittelman vuoksi joka tapauksessa yli miljardilla eurolla vuosittain.
