Stubb tapasi Brysselissä Naton pääsihteerin Mark Rutten.
Presidentti Alexander Stubb sanoo yhä Suomen ulkopolitiikan linjan olevan kristallinkirkas.
Stubb selosti Brysselissä suomalaiselle medialle Suomen ulkopolitiikan viimeaikaisia erimielisyyksiä. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on eri mieltä Israelin laittomat siirtokunnat tuomitsevasta Suomen linjasta. Hän kertoi kantansa vasta kolme viikkoa sen jälkeen, kun hallitus oli päättänyt asiasta.
Presidentti totesi, että Essayah on tehnyt kantansa tiettäväksi, mutta se ei vaikuta Suomen linjaan.
– Suomessa voi olla erilaisia mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, mutta vain yksi linja. Ja se linja on kristallinkirkas.
Siirtokunta-asiassa Suomi noudattaa kansainvälistä lakia, Stubb sanoo.
Stubb sanoo, ettei ollut saanut tietoa ministeri Ville Tavion päätöksestä olla liittämättä Suomea Ukrainan seksuaalivähemmistöjä tukevaan tasa-arvoliittoumaa, ja puuttui asiaan siksi. Hän sanoo olevansa nyt tyytyväinen saamaansa tietoon.
Vaikeat kysymykset ovat Stubbin mielestä identiteettipoliittisia kysymyksiä, esimerkiksi seksuaalivähemmistöistä tai Israelista. Silti Suomen linjaa ei Stubbin mielestä ole kyseenalaistettu.
Stubb tapasi Brysselissä Naton uuden pääsihteerin Mark Rutten. Stubb ja Rutte pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden.
Naton puolustus tulee tarvitsemaan vahvistusta, joka tarvitsee jäseniltä rahoitusta nykyistä enemmän, Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoo.
– Kaksi prosenttia ei tule olemaan tarpeeksi, Rutte sanoi Naton puolustusbudjetista.
Nato-maat ovat sitoutuneet käyttämään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen. Näin tekee nyt 23 maata, 32 jäsenestä.
Ensi lauantaina Ukrainaa tukevan liittouman on tarkoitus tavata Saksan Ramsteinissa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin aloitteesta. Liittoumassa on 50 valtiota.
Rutte ei halua spekuloida, millaisin ehdoin Ukrainaan tulisi rauha. Se on hänen mukaansa kiinni vain presidentti Zelenskyistä.
– Venäjälle on tehtävä selväksi, että sillä ei ole äänioikeutta tai veto-oikeutta tässä asiassa, Rutte sanoo.
Siksi Rutten mukaan Naton tehtävä on keskittyä siihen, mitä se voi, eli tarjoamaan sotilaallista tukea.
Myös Stubb sanoo, että Ukrainalla on oikeus päättää, mihin järjestöön se haluaa kuulua.
Stubb laskee tavanneensa Zelenskyin viime kuukausien aikana kuudesti.
– Joka kerran hänellä on ollut toivelista. Yritämme tarjota sitä mitä voimme etulinjan valtiona antaa, Stubb sanoo.
Presidentti kehottaa Ukrainaa auttaneita maita antamaan Ukrainalle valtuuden käyttää aseita haluamallaan tavalla. Yhdysvallat ja Britannia eivät toistaiseksi ole sallineet Ukrainan käyttää pitkän kantaman aseita syvällä Venäjällä oleviin sotilaallisesti tärkeisiin kohteisiin.
Rutte aloitti pääsihteerinä lokakuun alussa. Hän kertoi päätavoitteikseen Ukrainan tuen jatkumisen, Naton puolustuksen ja budjetin vahvistamisen sekä yhteistyön Naton Tyynenmeren kumppanivaltioiden kanssa.
Suomi taas rakentaa puolustustaan Natoon sopivaksi. Syyskuussa kerrottiin, että Naton pohjoisen alueen maavoimaesikunta tulee Mikkeliin.
Suomeen tulee Nato-maiden rauhanajan joukkoja, ja näiden niin sanottujen FLF-joukkojen operaation kehysvaltioksi ryhtyy Ruotsi. Ylen tietojen mukaan joukot ja niiden esikunta tulevat Lappiin.
