Professori arvioi, että matkojen määrää selittää maailman tilanne ja Alexander Stubbin oma historia.
Maria Stenroos,
Nanna Särkkä,
Joonas Haverinen
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin alkukautta on leimannut edeltäviin presidentteihin verrattuna tiivis matkustaminen.
Stubb on matkustanut jouluun mennessä lähes saman verran kuin edeltäjänsä, presidentit Sauli Niinistö ja Tarja Halonen kausiensa alussa yhteensä.
Presidentin kanslian mukaan ulkomaanmatkojen valtavaa määrää selittää kolme asiaa: uuden presidentin sisäänajovaihe, maailman turvallisuustilanne ja Stubbin oma aktiivisuus. Stubb kokee vaikuttavansa olemalla läsnä maailmalla.
Poliittisen historian professori Johanna Rainio-Niemi on perehtynyt Suomen presidentteihin. Hän tutustui Ylen pyynnöstä nykyisen ja kahden edeltävän presidentin virkamatkojen kohteisiin ja määrään. Stubbin vauhti erottuu muista.
– Ei se aivan yllättävää ole, ottaen huomioon, että hän on ollut hyvin kansainvälisesti orientoitunut jo aiemmassa työelämässään, sanoo Rainio-Niemi.
Toteutuneita ulkomaanmatkoja on 26. Ne ovat useimmiten nopeita pyrähdyksiä, joissa matkavuorokausia ei kerry vastaavasti kuin edeltäjillä.
Sattuma, turvallisuuspolitiikka, kiinnostus ja kokoukset vaikuttivat siihen, miltä Stubbin alkukauden kalenteri lopulta näytti.
Notre Dame ja muut erikoisuudet
Stubb on käynyt ilmasto- ja Nato-kokouksissa, valtiovierailuilla ja vakiintuneissa tapaamisissa. Stubb toivoi pääsevänsä Kiinaan, ja pääsi.
Saksassa seremonialliseen suurlähetystön tupaantuliaisiin yhdistyi keskustelu liittokansleri Olaf Scholzin kanssa. Notre Damen avajaisten kutsuun presidentti vastasi kun selvisi, että paikalla on myös Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump.
Kireä turvallisuustilanne vei Stubbia Ukrainaan ja Nato-harjoituksiin.
Alkukauden kiihkeää rytmiä on ruokkinut se, että tapahtuu paljon ja järjestetään paljon tapahtumia joissa Suomen presidentin kannattaa tai täytyisi olla mukana.
Sitten on presidentin perinteisempiä matkoja. Niihin ei näytä vielä löytyneen kovin paljon aikaa.
– Ne ovat vähän kuin jälkikaikuja kuninkaallisista ajoista, kun seurue lähtee viralliselle valtiovierailulle.
Stubbin ja seurueen ulkomaanmatkoihin oli joulukuun loppupuolelle mennessä kulunut kymmenessä kuukaudessa 955 000 euroa. Niinistö käytti tammi-helmikuussa yhteensä 72 000 euroa. Kanslian mukaan kaikkia matkojen kuluja ei ollut vielä ehditty laskuttaa.
Presidentin kanslialla on käytettävissään 2,55 miljoonan euron määräraha matkoihin ja ulkomaisten vieraiden vastaanottamiseen. Jos varoja säästyy, ne siirtyvät seuraavalle vuodelle.
Halonen oli muita globaalimpi
Rainio-Niemi tulkitsee, että nykyistä ja edellisiä presidenttejä on yhdistänyt alkukaudella käyminen tehtävän puolesta tietyissä paikoissa. Sitten on ollut aikaan ja henkilöön liittyviä painotuksia.
Halosen aikana presidentti osallistui vielä osaan EU-huippukokouksista. Rainio-Niemi erottaa Halosen matkoista muita isomman YK-painotuksen.
– Maapallon tasolla hän on hieman muita laajemmin käynyt eri paikoissa.
Niinistö kävi tuttuun tapaan Ruotsissa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Hänen profiilinsa oli Rainion mukaan yllättävän perinteinen.
Professori odottaa, milloin Stubbin kalenteriin mahtuu Afrikkaa tai Etelä-Amerikkaa. Toisin kuin aiemmin, tässä maailmanajassa Venäjälle ei matkusteta. Edeltäjillä se on ollut keskeinen osa työtä.
Stubb nimesi jo kampanja-aikana itsensä Nato-presidentiksi. Hän on käynyt harjoituksissa, huippukokouksessa ja Naton edellistä ja nykyistä pääsihteeriä tapaamassa.
Rainio-Niemi sanoo Naton olevan enemmän poliittinen liitto kuin Suomessa on totuttu ajattelemaan. Hän odottaa tämän näkyvän matkoissa.
Perinteisesti Suomessa on laskettu kahdenvälisiä tapaamisia suurvaltajohtajien kanssa. Stubbin listassa on matka Kiinaan.
Professori ei vielä tee johtopäätöksiä, onko tasavallan presidentin matkatahti muuttunut pysyvästi toiseksi kuin ennen. Tämän arviointi vie kolme-neljä vuotta.
– Totta kai matkustaminen on tärkeää, ja se on varmasti ollut perusteltuakin suurelta osin.
