LONTOO Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista ilman ihmisoikeuksia, sanoo 24-vuotias Ibad Bayramov.
YK:n kansainvälinen ilmastokokous on alkamassa ensi viikolla maassa, joka on vanginnut Bayramovin isän, tohtori Gubad Ibadoghlun. Tunnettu taloustieteilijä on yksi Azerbaidžanin yli kolmestasadasta poliittisesta vangista.
Ruotsissa asuva Ibad Bayramov matkustaa sisarustensa kanssa tiuhaan Euroopassa muistuttamassa päättäjiä Azerbaidžanin ihmisoikeusloukkauksista. Nyt Bayramov on Lontoossa, jossa ovet kansanedustajien ja vaikuttajien luo avautuivat.
Bayramov sanoo, että hän ei vastusta maailman johtajien matkaamista Azerbaidžaniin, koska ilmastoneuvottelut ovat tärkeät. Myös Suomen presidentti Alexander Stubb matkustaa Bakun ilmastokokoukseen.
Bayramov kuitenkin vaatii, että kokoukseen osallistuvat valtionpäämiehet, mukaan lukien Suomen presidentti, nostavat esiin Azerbaidžanin ihmisoikeusloukkaukset ja suunnitelmat lisätä öljyn- ja kaasuntuotantoaan.
– Maan ei pitäisi saada järjestää ilmastonmuutosta koskevaa tapahtumaa, kun sen omat, hallitusta vastuuseen vaativat ympäristöaktivistit on pantu vankilaan, hän sanoo.
Poliittisten vankien määrä kolminkertaistunut
Samalla kun Azerbaidžan valmistautuu isännöimään maailman tärkeintä ilmastotapahtumaa, maan ihmisoikeustilanne on heikentynyt dramaattisesti. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan poliittisten vankien määrä on kolminkertaistunut viimeisen vuoden aikana.
Sananvapautta rajoitetaan rajusti. Kansalaisjärjestöjä on suljettu ja muun muassa ympäristöaktivisteja pidätetty ilmastokokouksen alla.
Demokratiaa ja ihmisoikeuksia puolustava Freedom House sanoo Azerbaidžania autoritääriseksi valtioksi. Monet asiantuntijat ja muun muassa sanomalehti Washington Post kutsuvat Azerbaidžania diktatuuriksi. Transparency International -järjestö listaa Azerbaidžanin yhdeksi maailman korruptoituneimmista valtioista.
Bayramovin isä Gubad Ibadoghlu toimi professorina Lontoon arvostetussa taloustieteen yliopistossa LSE:ssä. Poliisi pidätti hänet viime kesänä Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa, jonne hän oli saapunut sukuloimaan.
– Poliisi pysäytti isäni auton väkivaltaisesti. Hänet mukiloitiin, vietiin pidätyskeskukseen ja syytettiin rikoksista, joista hän voi saada jopa 17 vuoden vankeustuomion, Bayramov kertoo.
Ibadoghlua syytetään ääriuskonnollisen aineiston ja väärennetyn rahan hallussapidosta. Yhdeksän kuukauden vankeuden jälkeen sydänvaivoista kärsivä Ibadoghlu siirrettiin huhtikuussa kotiarestiin terveydentilansa takia. Oikeudenkäyntiä ei ole järjestetty, ja oikeusprosessi on jäädytetty määräämättömäksi ajaksi.
– Hallitus sanoi, että isäni voi pysyä kotiarestissa vuosia, jopa loppuelämänsä. He päättävät hänen tulevaisuudestaan mielivaltaisesti, Bayramov sanoo.
Poika pelkää isänsä hengen puolesta
Bayramov ei ole nähnyt isäänsä lähes vuoteen. Hän näyttää kännykästään valokuvan, jossa isä seisoo asianajajiensa keskellä. Nämä lähettivät kuvan perheelle, kun Ibadoghlu siirrettiin vankilasta kotiarestiin.
– Hän näyttää laihtuneelta ja kalpealta, Bayramov suree.
Hän pelkää isänsä hengen puolesta, ellei tämä pääse hoitoon ulkomaille. Ibadoghlu kärsii sydänvaivojen lisäksi diabeteksesta.
Ibadoghlun ”rikos” on se, että hän ärsytti Azerbaidžanin johtoa. Hän tutki korruptiota kansalaisjärjestössään, kunnes valtio sulki järjestön vuonna 2014 ja Ibadoghlu joutui perheineen pakenemaan ulkomaille.
Ibadoghlu tutki ulkomaillakin rahaa pesevien azerbaidžanilaisten oligarkkien varoja. Hän lobbasi rahojen takavarikoimisen puolesta ja esitti niiden käyttämistä nuorten azerbaidžanilaisten ulkomaanopintojen rahoittamiseen.
– Isäni rikoksena oli korruption vastustaminen ja valtion öljy- ja kaasutulojen käytön kyseenalaistaminen, Bayramov sanoo.
Epäilyjä viherpesusta
Bayramov pelkää, että Azerbaidžan käyttää COP29-kokousta viherpesuna. Azerbaidžan tienaa 90 prosenttia vientituloistaan öljyllä ja kaasulla. Yksinvaltainen presidentti Ilham Alijev on kertonut suunnitelmista kasvattaa fossiilisten polttoaineiden tuotantoa.
Ilmastokokoukseen saapuu myös kansainvälisiä öljy- ja kaasuyhtiöitä. Bayramov pohtii, aikooko Azerbaidžan paistatella kansainvälisessä valokeilassa ilmastoisäntänä mutta solmia uusia sopimuksia kokouksen varjossa.
– Azerbaidžanin presidentti on sanonut, että öljy ja kaasu ovat Jumalan ihme, eikä maa aio luopua niistä. Tämä ei ole hyväksyttävää ilmastokokouksen isännältä, Bayramov painottaa.
Azerbaidžanin öljyn- ja kaasuntuotannon kyseenalaistaminen voi olla hankalaa Euroopan unionille. Vuonna 2022 EU sopi Azerbaidžanin kanssa kaasuntuonnin kaksinkertaistamisesta viidessä vuodessa, kun EU halusi irtaantua Venäjän energiasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Taloustieteilijä Gubad Ibadoghlu kyseenalaisti sopimuksen. Hän väitti, että energiankulutustaan lisäävä Azerbaidžan ei pysty tuottamaan riittävästi kaasua sekä omaan että EU:n tarpeeseen. Niinpä se myisi oman kaasunsa Eurooppaan ja hankkisi halpaa kaasua Venäjältä kotimaiseen kulutukseen.
Euroopan parlamentti vaatii keskeyttämään kaasuntuonnin
Euroopan parlamentti tuomitsi lokakuussa Azerbaidžanin ihmisoikeusloukkaukset. Parlamentin mukaan aktivistien, toimittajien ja opposition sorto on kasvanut huomattavasti ilmastokokouksen alla.
Parlamentti on vaatinut EU-johtajia ottamaan tilanteen puheeksi Bakussa.
Parlamentti vaatii EU:myös keskeyttämään Azerbaidžhanin kanssa tehdyn sopimuksen kaasuntuonnista, koska on mahdollista, että Azerbaidžan korvaa Eurooppaan myymänsä kaasun venäläisellä.
Sopimusten ehtona pitäisi parlamentin mukaan olla, että Azerbaidžan vapauttaa poliittiset vangit.
