MLL:n asiantuntija antaa seitsemän vinkkiä, miten helpottaa lasten ja nuorten oloa jatkuvien kriisiuutisten keskellä.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb lähetti tämän aamuisen tiedotustilaisuutensa lopuksi terveisiä suomalaisille perheille.
– Ruutuihimme tulee hyvinkin sotaisaa uutisointia maailmantilanteesta johtuen. — Toivon, että jos lapset pelkäävät ja esittävät vanhemmille kysymyksiä, niin voidaan näitä vaikeita asioita kotona käsitellä.
Stubbin mukaan viestin lapsille pitää olla selkeä.
– Meillä ei ole minkäänlaista hätää, ja me suomalaiset teemme kaikkemme sen eteen, että tämäntyyppiset konfliktit ratkaistaan myös muualla maailmassa.
Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo, että presidentti Stubbin viesti on tärkeä. Hänestä on hyvä, että lapset ja nuoret huomioidaan tilanteessa, jossa on jo pitkän aikaa eletty kriisiuutistulvassa.
Keskusteluyhteys on hyvä pitää auki
Pajamäen mukaan lapselta ja nuorelta voi myös itse kysellä, onko lapsi törmännyt ikäviin uutisiin tai jutellut niistä kavereiden kanssa. Tärkeää olisi kuunnella, millaisia ajatuksia lapsella herää.
– Kannattaa pitää keskusteluyhteys auki. Jos tuntuu, että juuri sillä hetkellä lapsella tai nuorella ei ole halua tai kiinnostusta keskustella, niin on hyvä tuoda selkeästi esiin, että aikuisen kanssa voi koska tahansa myöhemminkin jutella uutisten herättämistä tunteista ja ajatuksista.
Sen sijaan ihan pienten, alle kouluikäisten lasten maailmaa ei kannata Pajamäen mukaan täyttää sota- ja kriisiuutisoinnilla.
Alla Pajamäen vastauksista kootut neuvot vanhemmille, miten lasten ja nuorten kanssa kannattaa keskustella.
1. Viesti turvallisuutta
Lapselle on tärkeää kertoa, että hän on turvassa. Jos lapsi on peloissaan tai hätääntynyt, on tärkeää pysyä itse rauhallisena ja näyttää, että meillä ei ole hätää. Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpää tätä on suojata kaikelta kriisiuutisoinnilta. Kaiken keskellä on hyvä pitää yllä omaa hyvää arkea ja kiinnittyä turvallisiin rutiineihin.
2. Luo toiveikkuutta
Toiveikkuuden luominen on aikuisten tehtävä. Lapselle voi painottaa, että vaikka uutisissa esitetään huolestuttavia asioita, on valtavasti aikuisia, jotka pyrkivät ratkomaan tilannetta.
3. Kysy ja kuuntele
Lapselle on hyvä puhua ikä- ja kehitystason mukaisesti. Lapselta on hyvä kysellä, mitä lapsi itse miettii, ja kuunnella, mitä lapsi vastaa. Lapsen esittämät kysymykset ja vastaukset kuvastavat hänen tapaansa ymmärtää tapahtumia, ja niihin kannattaa vastata samantasoisesti.
Isomman lapsen ja nuoren kanssa voi jutella tilanteen taustoista enemmän. Nuorilla voi olla paljon tiedon tarvetta ja on tärkeää auttaa heitä ymmärtämään, mistä on kysymys. Sodista voi ylipäätään kertoa, että ne ovat monimutkaisia eri maiden välisiä ristiriitoja, joilla on usein pitkä historia, ja niitä on vaikea ymmärtää tuntematta kaikkia niihin liittyviä taustoja.
4. Seuraa lapsen reaktioita
On hyvä seurata lapsen ja nuoren reaktioita; vaikuttaako lapsi huolestuneelta tai alakuloiselta tai tulevatko esimerkiksi sodat puheisiin ja leikkeihin jatkuvasti. Jos pelko tai ahdistusoireet ovat voimakkaita, tai eivät mene ohi, on hyvä matalalla kynnyksellä kontaktoida ammattilaista.
5. Huomioi yksilölliset tarpeet
On hyvä olla herkkänä oman lapsen tai nuoren tarpeille. Tiedetään, että jos lapsella on taustalla vaikeita kokemuksia, ne saattavat aktivoitua ikävistä uutisista.
Toisaalta on hyvä muistaa, että kaikki lapset tai nuoret eivät reagoi kriisiuutisointiin voimakkaasti. Lasten ja nuorten maailmassa on meneillään niin paljon kaikkea muutakin, että heillä ei välttämättä ole energiaa seurata ympärillä olevia tapahtumia.
6. Seuraa ja rajoita somea
Tällaisena aikana olisi hyvä jutella myös sosiaalisen median käytöstä. Lapsen sosiaalisen median käyttöä on hyvä seurata, suodattaa ja tarvittaessa rajoittaa. Somen kautta levitettävät uutiset ovat usein dramaattisia, niiden tarkoitus on järkyttää, eivätkä ne aina ole peräisin luotettavista lähteistä.
7. Puhu kunnioittavasti
Lasten ja nuorten kanssa keskustellessa on hyvä muistaa puhua ihmisistä kunnioittavasti. Kannattaa puhua valtioista, ei yksittäisistä ihmisistä. Kannattaa myös muistaa, että sodissa kaikki osapuolet kärsivät.
