Asiantuntija pitää mahdollisena, että Kiina ryhtyy tukemaan Suomen yritystä uudistaa YK:n turvallisuusneuvostoa ja päästä samalla sen vaihtuvaksi jäseneksi.
PEKING Presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb aloittavat tänään maanantaina kolmipäiväisen valtiovierailunsa Kiinaan.
Stubbin kanssa Kiinaan ovat matkanneet ulkoministeri Elina Valtonen (kok.), maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sekä 25 suomalaista yritysjohtajaa.
Stubb tapaa huomenna tiistaina Kiinan presidentin Xi Jinpingin ja pääministeri Li Qiangin.
Tämä on ensimmäinen kerta viiteen vuoteen, kun Suomen ja Kiinan ylin johto tapaavat kasvotusten. Edellisen tapaamisen jälkeen Suomi on liittynyt Natoon, jota Kiina pitää itselleen vihamielisenä liittoumana.
Vierailulla on viisi keskeistä aihepiiriä.
1. Ukraina
Xi ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat viime viikolla kehittyvien BRICS-maiden huippukokouksessa ja vakuuttivat maidensa vahvaa kumppanuutta. Natossa ja EU:ssa tämä tulkittiin niin, että Kiina jatkaa Venäjän hyökkäyssodan mahdollistamista.
Stubb sanoi kesällä uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että Xi voisi ratkaista Ukrainan konfliktin yhdellä puhelinsoitolla. Näin hän antoi ymmärtää pitävänsä Kiinaa tärkeimpänä Venäjän sotatoimien taustavaikuttajana.
Kiinan ulkopolitiikan asiantuntija, Pekingin Taihue-instituutin vanhempi tutkija Einar Tangen ei usko, että Stubbin vierailu tuo uutta toivoa Ukrainalle.
– Kiina joutuu tasapainoilemaan tässä asiassa Venäjän ja lännen välillä. Yksikään tapaamistani eurooppalaisista suurlähettiläistä ei näe mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiselle, ellei Kiina muuta Ukraina-linjaansa EU:n mukaiseksi. En kuitenkaan usko, että sitä tapahtuu.
2. Suomi YK:n turvallisuusneuvostoon
Suomi tähyää YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuonna 2029. Suomi tarvitsee hankkeeseensa turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten, kuten Kiinan tukea.
Turvallisuusneuvostossa on viisi pysyvää ja kymmenen kahden vuoden välein vaihtuvaa jäsentä.
Stubb esitti syyskuussa YK:n yleiskokouksessa, että turvallisuusneuvostoa uudistettaisiin. Hän ehdotti, että turvallisuusneuvostoon otettaisiin viisi uutta pysyvää jäsentä Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta, mutta samalla pysyvien jäsenten veto-oikeus poistettaisiin.
Tutkija Tangen pitää mahdollisena, että Kiina hyväksyy Stubbin idean. Samalla Kiina saattaisi antaa tukensa Suomen vaihtuvalle jäsenyydelle.
Tangen perustelee näkemystään alla olevalla videolla.
3. Suomen ja Kiinan kauppasuhteet
Suomen ja Kiinan välinen kauppa ei ole kehittynyt vuosikausiin. Viime vuonna Suomen tavaravienti Kiinaan supistui peräti 12 prosenttia. Viennistä Kiinaan 38 prosenttia oli puumassaa ja paperituotteita, 37 prosenttia koneita ja elektroniikkaa.
Kauppa on Suomelle alijäämäistä eli Kiina myy Suomeen enemmän tavaraa kuin Suomi Kiinaan. Kiina oli viime vuonna Suomen kuudenneksi suurin vientimaa ja kolmanneksi suurin tuontimaa.
Yritykset joutuvat pohtimaan aiempaa enemmän Kiinaan liittyviä riskejä. OP:n suuryritysten johdolle tekemässä kyselyssä 36 prosenttia piti Kiinan nousua suoranaisena uhkana toimialallensa.
Uuden yhteistyön mahdollisuuksia yrityselämä näkee esimerkiksi vihreän siirtymän alalla.
Presidentin mukana on johtajia kaikkiaan 25 yrityksestä. Suurten, Kiinassa pitkään olleiden yritysten kuten Nokian, Vaisalan ja UPM:n lisäksi edustettuna on muun muassa lahtelainen energia- ja ympäristöteknologiayritys Oilon.
4. Ajankohtaiset kysymykset viisumivapaus ja Suomenlahden putkirikko
Yksi valtiovierailun konkreettisista tuloksista voi olla suomalaisille turisteille ja liikematkaajille myönnettävä 15 päivän viisumivapaus Kiinassa.
Kiina on jo tehnyt vastaavan viisumisopimuksen 18 Euroopan maan kanssa. Norjalaiset saivat viisumivapauden viime kuussa, kun maan pääministeri vieraili Pekingissä.
Presidentit luultavasti keskustelevat myös vuosi sitten tapahtuneesta kaasuputken vaurioitumisesta Suomenlahdella. Kiinalaisesta aluksesta pudonnut ankkuri vaurioitti Balticconnector-putkea ja datakaapelia.
Kiina on luvannut tehdä yhteistyötä tutkinnassa, mutta ei ole vastannut esimerkiksi Suomen ja Viron jo keväällä esittämään oikeusapupyyntöön.
5. Ihmisoikeudet
Kiinan ihmisoikeustilanne on kestoaihe, josta Suomen johto muistuttaa aina kiinalaisia päättäjiä tavatessaan. Ihmisoikeudet Xinjiangissa ja Tiibetissä eivät ole kohentuneet viime vuosina.
Sananvapaudessa on pahoja puutteita. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksillä mitattuna Kiina on 180 maan joukossa sijalla 172, kun Suomi on viides.
