”Sukupuolten tasa-arvo” on yhtäkkiä kielletty termi – näin Trumpin hallinto kylvää kaaosta YK:ssa | Ulkomaat

Vihapuhe, sukupuolten tasa-arvo, ilmastokriisi, monimuotoisuus.

Nämä ovat esimerkkejä sanoista, jotka amerikkalaiset diplomaatit vaativat poistamaan YK:n asiakirjoista.

Asiasta kertoo maailmanjärjestön hyvin tunteva asiantuntija. Samanlaisista kokemuksista kertoo Ylen haastattelema YK-virkamies.

Tämä juttu kertoo, miten presidentti Donald Trumpin hallinto häiritsee YK:n toimintaa.

Yhdysvaltojen aiheuttama sekaannus heikentää järjestöä, jonka pitäisi olla kansainvälisen yhteistyön keskus. YK:n uskottavuus on jo kärsinyt Ukrainan ja Gazan sotien vuoksi.

– Yhdysvaltain hallinto on tehnyt liberaalien arvojen tuhoamisesta tavoitteensa. Näyttää siltä, että tämä tavoite heijastuu tällä hetkellä myös YK:hon, sanoo YK-asiantuntija Richard Gowan.

Gowan on työskennellyt YK-asioiden parissa New Yorkissa 20 vuotta. Hänellä on siis monia diplomaattejakin pidempi kokemus maailmanjärjestöstä. Nykyään hän toimii Crisis Group -järjestön YK-asioiden johtajana.

Alla olevalla videolla Gowan kertoo lisää esimerkkejä Yhdysvaltain sensuroimista sanoista:

YK:n päämajassa usein vieraileva Gowan keroo useita esimerkkejä Yhdysvaltain sanajahdista.

Hänen mukaansa Yhdysvallat ei suostu aina allekirjoittamaan edes tavanomaisia YK-asiakirjoja, jos niissä esiintyy sellaisia sanoja kuten sukupuolivähemmistö tai misinformaatio.

– Yhdysvallat haluaa poistaa ne liian wokena, Gowan sanoo.

Wokella viitataan yleensä liberaaliin suhtautumiseen esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksia kohtaan.

Gowanin mukaan Yhdysvaltain toiminta on tällä hetkellä erittäin aatteellista.

Hän kertoo, että Yhdysvallat ei hyväksynyt esimerkiksi vuosittaista raporttia YK:n rauhanturvaoperaatioista, koska siinä oli viittauksia sukupuolikysymyksiin.

Samanlaisista kokemuksista kertoo Ylelle New Yorkissa työskentelevä YK-virkamies. Yhdysvaltain käytös vaikeuttaa YK:n päivittäistä työtä, hän kuvailee.

– Yhdysvaltalaisdiplomaatit käyvät asiakirjoja läpi automaattisella hakutoiminnolla etsiäkseen tiettyjä sanoja. Asiakirjojen sisältö ja konteksti eivät itsessään tunnu kiinnostavan.

Hän esiintyy jutussa nimettömänä, koska ei voi puhua asemansa takia julkisesti työnsä yksityiskohdista.

Hänen mukaansa kiellettyjen listalla ovat myös ilmaukset, jotka koskevat sukupuolikiintiöitä. Toisinaan pelkästään sana ”nainen” voi hänen mukaansa olla Yhdysvalloille ongelma.

Myös Suomen YK-suurlähettiläs on havainnut, että esimerkiksi sukupuolten tasa-arvosta käytetty kieli on Yhdysvalloille ongelma.

– Samoin esimerkiksi ilmastonmuutosta, kestävän kehityksen agendaa sekä vihapuhetta koskeva termistö on heille ongelmallista, kertoo suurlähettiläs Elina Kalkku. Hän vastasi Ylen kysymyksiin sähköpostitse.

Trumpin hallinnon kielipuhdistukset eivät suinkaan koske pelkästään YK:ta, vaan ne ulottuvat Yhdysvaltain valtionhallintoon ja esimerkiksi kouluihin ja yliopistoihin.

Tällä videolla näet esimerkkejä The New York Timesin julkaiseman kieltolistan sanoista. Lehden mukaan Yhdysvaltain hallinto pyrkii sensuroimaan muun muassa näitä sanoja:

Yhdysvaltain sanasensuuri on poikkeuksellista. Esimerkiksi YK:ssa kyse on monien vuosien aikana sovitusta ja vakiintuneesta kielenkäytöstä.

Siksi Yhdysvaltain vaatimukset yksittäisten sanojen poistamisesta ovat esimerkiksi EU:n jäsenmaille mahdottomia hyväksyä, Gowan arvioi.

Toisaalta eri maat ovat pyrkineet aina vaikuttamaan YK:n kieleen. Kyse on samanlaisesta pelistä, jota esimerkiksi Kiina on harrastanut jo pitkään.

– Kiina pyrkii aina saamaan asiakirjoihin presidentti Xi Jinpingin suosikkisanontoja, Gowan huomauttaa.

Yksi syy Yhdysvaltain toimintaan on hänen mielestään se, että keskitason diplomaatit haluavat todistaa uskollisuutensa Yhdysvaltojen uusille johtajille.

– He aloittavat riitoja näistä yksittäisistä sanoista näyttääkseen, että he seuraavat hallinnon nykyistä ohjelmaa.

Trumpin puhui ”vasemmistolaisen woke-ajattelun” kitkemisestä virkaanastujaistensa aattona. Aihe oli hänen presidentinvaalikampanjansa keskeisiä teemoja:

Yhteistyö Yhdysvaltain kanssa on vaikeaa myös siksi, että Trumpin hallinnon valitsema uusi YK-lähettiläs ei ole vielä aloittanut työtään, arvioivat Ylen haastateltavat.

– Yhdysvaltalaisdiplomaatit vastaavat kysymyksiin korkeintaan: ”en tiedä”, kuvailee YK-virkamies Ylelle yleistä keskustelun tasoa amerikkalaisten kanssa.

Hän sanoo, että Yhdysvaltain edustajat eivät neuvotteluhuoneissa yleensä avaa tai perustele kantojaan, ja siksi keskustelu ei käytännössä ole mahdollista.

Trump on jo valinnut lähettilääksi kongressiedustaja Elise Stefanikin.

Stefanikin siirtyminen YK:n päämajaan on viivästynyt, koska häntä on tarvittu kongressissa turvaamaan republikaanien niukkaa enemmistöä tärkeissä äänestyksissä.

Suurlähettiläs Elina Kalkku toteaa sähköpostissaan, että työskentely Yhdysvaltain kanssa YK:ssa on ”Suomen kannalta kuitenkin sinänsä aivan normaalia. Asioista, joista ei olla samaa mieltä, käydään neuvotteluja tavanomaisten käytäntöjen mukaisesti”.

Yksi esimerkki Yhdysvaltain täyskäännöksestä YK:ssa nähtiin helmikuussa. Silloin Yhdysvallat äänesti monen länsimaan järkytykseksi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa tuomitsevaa päätöslauselmaa vastaan.

Yhdysvaltain kanssa samalla tavalla äänestivät itsevaltaiset valtiot kuten Venäjä, Pohjois-Korea ja Valko-Venäjä. Ne jäivät kuitenkin selvään vähemmistöön.

Katso videolta, miten äänestys eteni.

Monia vanhoja liittolaismaita pöyristytti se, että Yhdysvallat toi pitkään valmistellun päätöslauselman rinnalle oman versionsa vain vähän ennen äänestystä. Yhdysvaltain versiossa ei syytetty Venäjää sodasta eikä mainittu Ukrainan alueellista koskemattomuutta.

– Käsitykseni mukaan vielä muutamaa päivää ennen äänestystä edes yhdysvaltalaisdiplomaatit eivät tienneet, mikä Washingtonin kanta tässä asiassa on, Gowan sanoo.

Ylen haastattelemat lähteet arvioivat, että määräys yrittää kaataa jo valmisteltu Ukraina-päätöslauselma tuli suoraan Washingtonista. Siis presidentti Trumpilta tai hänen lähipiiriltään.

Yleisradioyhtiö BBC:n mukaan yhdysvaltalaisdiplomaatit yrittivät ennen äänestystä kerätä ääniä oman päätöslauselmansa puolelle eri maista.

Koko episodista jäi käteen ennen kaikkea se, että Yhdysvaltoja kiinnostaa YK:ssakin ennen kaikkea kahdenvälisten diilien tekeminen, ei monikansallinen yhteistyö.

– Tässä voi käydä niin, että Venäjä ja Yhdysvallat tekevät Ukrainasta jonkin likaisen diilin ja sitten vaativat YK:ta siunaamaan sen. Silloin YK ei ole mikään yhteistyöalusta vaan pelkkä näyttämö, Gowan sanoo.

Gowan arvioi, että lähikuukausina YK:ssa on edessä entistä suurempaa turbulenssia.

Suurimmat tulevaisuuden ongelmat saattavat liittyä rahaan.

– Yhdysvaltojen suunnittelemat leikkaukset tarkoittavat, että YK:n toiminta monilla alueilla romahtaa jo tänä vuonna, Gowan sanoo.

Esimerkiksi humanitaarista apua konfliktialueilla antavan Maailman ruokaohjelman rahoituksesta suuri osa on tullut Yhdysvalloista. Nyt tämä rahahana on tyrehtymässä.

– YK:n avulla tullaan ruokkimaan ja rokottamaan yhä vähemmän ihmisiä, Gowan tiivistää.