Valtaosaa suomalaisista koskevaa muutosta on viimeinen vuosi tehty suljettujen ovien takana.
Tavoitteena on tammikuun loppuun mennessä tuoda pöytään eläkeuudistus, joka turvaisi työeläkkeiden rahoituksen pitkällä aikavälillä.
Eläkeläisten määrä kasvaa ja syntyvyys laskee, mikä luo korotuspaineita työeläkemaksuihin. Valtaosa työeläkkeistä rahoitetaan työntekijöiden palkoista kerättävillä maksuilla.
Tarkalleen hallitus haluaa työmarkkinajärjestöjen etsivän eläkejärjestelmästä miljardin euron vuotuiset säästöt.
Lisäksi työryhmän on luotava uudenlainen työkalu, niin sanottu automaattinen vakauttaja.
Siinä eläkkeet, eläkemaksut tai molemmat joustavat ennalta määrättyjen sääntöjen mukaan silloin, kun rahoituksen tasapaino muuttuu liikaa.
Julkisuuteen uudistuksesta on tihkunut harvinaisen vähän tietoja. Mutta vaikeaa on.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan juuri vakautustyökalu on se, joka on aiheuttanut eniten kitkaa neuvotteluissa.
– Ei se ihan helppo harjoitus olekaan, toteaa Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.
Kysyimme Kautolta ja Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professorilta Niku Määttäseltä, miten vakauttaja käytännössä voisi toimia.
Kautto tai Määttänen eivät itse ole mukana neuvotteluissa, mutta tuntevat nykyisen eläkejärjestelmän hyvin.
Puututaanko eläkkeisiin…
Keskeinen ratkaistava kysymys on, joustavatko nykyiset tai tulevat eläkkeet, maksut vai molemmat – ja kuinka paljon.
Suomen niin sanotussa etuusperusteisessa järjestelmässä luvatut eläkkeet on maksettava, ja eläkemaksuja kerätään sen mukaan.
Siksi työeläkemaksut ovat lähtökohtaisesti olleet se pala, joka tarvittaessa joustaa. Nyt työryhmän yhtenä tavoitteena on vakauttaa maksun taso pitkällä aikavälillä.
Määttänen tulkitsee, että joustovaraa etsitään nyt myös eläkkeistä.
– Tulkitsen niin, että nyt halutaan vähentää tarvetta nostaa maksuja, jos eläkejärjestelmän taloudellinen tasapaino heikkenee. Haetaan siis joustoa myös sinne eläkepuoleen, Määttänen sanoo.
Maksussa olevat työeläkkeet ovat omaisuudensuojan piirissä, mutta niitä vuosittain muuttavat indeksit eivät. Indeksitarkistukset olisivat Määttäsen mukaan mahdollinen joustoelementti: jos eläkemaksuihin tulisi nousupainetta, automaatti voisi leikata indeksejä.
Se siirtäisi sijoitustuottojen heilunnasta aiheutuvaa riskiä työikäisiltä eläkkeensaajille.
Osana eläkeuudistusta on puhuttu siitä, että eläkeyhtiöt saisivat jatkossa ottaa sijoituksissaan suurempia riskejä ja tavoitella näin keskimäärin korkeampia tuottoja.
– Jos otetaan enemmän riskiä, on luontevaa miettiä myös miten sitä jaetaan eläkkeensaajien ja työssäkäyvien välillä, Määttänen toteaa.
Eläkkeisiin puuttuva niin sanottu indeksijarru on käytössä esimerkiksi Ruotsissa.
…vai nostetaanko maksuja?
Palkansaajajärjestö STTK on jo todennut, että ei hyväksy sellaista automaattia, jossa työeläkemaksu lukittaisiin tietylle tasolle, ja vain eläke-etuudet joustaisivat.
Työeläkevakuuttajia edustava Tela katsoo, että vain maksussa oleviin eläkkeisiin osuva vakauttaja olisi iso muutos Suomen järjestelmässä.
Eläketurvakeskuksen Mikko Kautto arvioi, ettei työeläkemaksujen tasoa voi kokonaan lukita.
– Jotta järjestelmä voi toimia, ei sitä voi lukita jokaisesta paikasta. Eläke-etuudet ovat jo lähtökohtaisesti omaisuudensuojan takana. Jos lukitaan vielä maksu, mistä jousto sitten oikeastaan haetaan?
Kauton mukaan yksi vaihtoehto on, että työeläkemaksua ei lukittaisi kokonaan, mutta sille asetettaisiin jonkinlainen vaihteluväli tai katto, jonka yli se ei voisi nousta. Maksutasossa olisi silloin liikkumavaraa, mutta ei loputtomiin.
– Jos maksu uhkaisi nousta liikaa, ryhdyttäisiin toimenpiteisiin, jotka palauttaisivat maksun taas halutulle tasolle, Kautto sanoo.
Esimerkiksi Kanadassa on käytössä vakauttaja, jossa eläkkeet ja maksut joustavat puoliksi.
Ei pelkkä leikkuri
“Kuka maksaa ja keneltä leikataan” ovat eläkeuudistuksen vaikeita kysymyksiä.
Vakauttaja ei silti ole pelkkä leikkuri, vaan voisi toimia myös toiseen suuntaan, sanoo Kautto.
Jos työllisyys, talous ja sitä myötä eläkkeiden rahoitus kehittyvät suotuisasti, automaatti voisi yksityiskohdista riippuen myös nostaa eläkkeitä tai laskea eläkemaksuja.
Se voisi reagoida esimerkiksi sijoitustuottojen, syntyvyyden tai palkkasumman kehitykseen.
– Vakauttajien perusidea on ottaa huomioon sekä hyvä että huono kehitys. Pitkällä aikavälillä se voi säädellä välillä yhteen ja välillä toiseen suuntaan niin, että pysytään tasapainossa koko ajan, Kautto sanoo.
Toistaiseksi Suomen vakauttajan yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Tiedossa ei ole edes sitä, löytyykö ratkaisua ylipäätään.
Niku Määttäsen mukaan parhaassa tapauksessa vakauttaja tekisi eläkejärjestelmästä kansalaisille paremmin ennakoitavan. Poliittista vääntöä ei tarvittaisi, kun automaatti tekisi päätökset poliitikkojen puolesta.
– Eläkeuudistukset ovat usein kansalaiselle vaikeasti ennakoitavia. Vakauttaja voisi auttaa välttämään äkillisiä isoja muutoksia eläketurvassa ja lisätä luottamusta, Määttänen sanoo.
Hän kritisoi sitä, ettei isosta kokonaisuudesta ole kuulunut ulospäin juuri mitään.
– Hieman ihmetyttää, ettei vaihtoehdoista ole päästy käymään minkäänlaista julkista keskustelua, vaan uudistusta on tehty hyvin suljetussa piirissä. Toivottavasti keskustelulle jää aikaa ehdotuksen julkistamisen jälkeen.
