Asiantuntijan mukaan joukot muodostaisivat niin kutsutun ”ansalangan”, jonka tarkoitus olisi taata länsivaltojen lähteminen mukaan sotaan, mikäli Venäjä hyökkäisi.
Euroopan sotilasjohtajat kaavailevat vähintään 10 000 sotilaan joukon lähettämistä Ukrainaan, mikäli maahan saadaan aselepo. Suurin osa sotilaista tulisi Britanniasta ja Ranskasta.
Asiasta raportoi sunnuntaina brittilehti The Sunday Times, joka perustaa uutisensa nimettömiin virkamieslähteisiin.
Aikaisemmin on arvioitu, että joukkojen lisäksi Ukrainaan tultaneen kohdentamaan paljon teknistä seurantaa sotilaiden tilannekuvan varmistamiseksi. Tämä voi tarkoittaa aluevalvontaa esimerkiksi drooneilla, satelliiteilla tai vakoilukoneilla.
Britannian pääministeri Keir Starmer luonnehti lauantaina Lontoossa pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että Yhdysvaltojen tuki on edelleen edellytys Euroopan sotilastoiminnalle Ukrainassa.
Sunday Timesin mukaan Britannian näkemys on, että Yhdysvallat voisi osallistua Ukrainan mahdollisen aselevon turvaamiseen antamalla ”ilmatukea” eurooppalaisille joukoille.
Nyt julkisuuteen noussut luku 10 000 sotilaasta on huomattavasti vähemmän kuin Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin aikaisemmin länneltä toivoma 110 000 sotilaan joukko.
Alla oleva grafiikka näyttää, miten 10 000 rauhanturvaajan joukko riittäisi Ukrainan Venäjän-vastaiselle rajalle.
Vaikeaa toteuttaa
Toistaiseksi on epäselvää, miten rauhanprosessissa päästään vaiheeseen, jossa eurooppalaiset sotavoimat voivat lähteä Ukrainaan valvomaan aselepoa.
Venäjä on toistuvasti sanonut, ettei se hyväksy Naton tai EU:n lipun alla toimivia joukkoja Ukrainan alueella. Kreml ei toisin sanoen suostu aselepoon, mikäli se tarkoittaa läntisten joukkojen saapumista Ukrainaan, lähelle Venäjän rajaa.
Suomalainen sotilasasiantuntija pitää outona, että eurooppalaiset johtajat kuten Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britannian pääministeri Keir Starmer puhuvat joukoista ylipäänsä ”rauhanturvaajina”.
Perinteisesti YK:n mandaatilla toimivat rauhanturvaajat menevät taistelevien osapuolten väliin. Ukrainassa tilanne olisi täysin toisenlainen.
– Ukrainaan mahdollisesti siirrettävät eurooppalaiset joukot olisivat konfliktissa tietysti Ukrainan puolella, sotaa seuraavan Black Bird -ryhmän analyytikko Pasi Paroinen sanoo.
– Tätä olisi parempi verrata sellaiseen perinteiseen sotilasvoiman kasvattamiseen, mitä nähdään vaikkapa Koreoiden rajalla, Paroinen jatkaa.
Tästä grafiikasta näkee, miten Ukrainaan mahdollisesti lähetettävät joukot suhteutuvat kooltaan varsinaisiin rauhanturvaoperaatioihin.
Tilanne muistuttaa Baltiaa
Analyytikko Paroisen mukaan 10 000 sotilaalla ei pystytä takaamaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta tai taistelemaan pitkään Venäjää vastaan.
Hänen mukaansa eurooppalaisten joukkojen tarkoitus Ukrainassa olisikin toimia eräänlaisena ansalankana.
– Jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaa kohtaan, he joutuisivat taisteluihin länsieurooppalaisten sotilaiden kanssa. Tällöin Euroopan suuret sotilasmahdit ikään kuin imettäisiin mukaan konfliktiin, Paroinen kuvailee joukkojen poliittista tarkoitusta.
– Joukkojen merkitys Ukrainassa olisi sama kuin Nato-maiden joukkojen merkitys Baltiassa. Jos sota syttyisi, joukoilla voidaan viivyttää vihollista vähän aikaa ja taata länsivaltojen sekaantuminen konfliktiin.
Toistaiseksi on kuitenkin hyvin epäselvää, mihin tällainen kahden suuren sotilasvoiman – Euroopan ja Venäjän – suora kohtaaminen kolmannen maan maaperällä lopulta johtaisi.
Kylmän sodan vuosina Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kummatkin välttelivät tällaista kohtaamista peläten sen johtavan ydinsotaan.
Stubb: Liian aikaista puhua
Suomen kanta joukkojen lähettämiseen Ukrainaan on toistaiseksi avoin. Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi sunnuntaina Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle, että Suomi on valmis konkreettisiin toimiin sitten, kun Ukrainaan saadaan aselepo tai rauha.
Hänen mukaansa vielä on liian aikaista puhua joukkojen lähettämisestä.
– Heti kun saadaan selvä suunnitelma, sitoudumme, mutta on olemassa ainakin 50 keinoa, miten sen voi tehdä. Joukkojen lähettäminen on vain yksi niistä, Stubb totesi.
Korjaus 18.3. kello 13.45. Karttaan lisätty Krimin niemimaa, joka puuttui ensijulkaisusta.
