Suomen kannalta EKP:n rahapolitiikka voidaan nähdä jo liian kireänä, sanovat asiantuntijat.
Suomen heikko talouskehitys ja energian hintojen lasku on pitänyt Suomen kuluttajahintojen nousun maltillisena.
Eurostatin tuoreesta tilastosta selviää, että muista euromaista ainoastaan Liettuassa inflaatio pysytteli huhtikuussa Suomea matalammalla tasolla.
Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvosen mukaan erityisesti nopeasti laskeneet sähkön hinnat selittävät osaltaan Suomen muita euroalueen maita matalampaa inflaatiota.
– Selkeä erottava tekijä on sähkön hinta ja energian hinta ylipäätään. Suomessa on hyvä sähkön omavaraisuus Olkiluodon ja uusiutuvien energiamuotojen tuotannon myötä.
Myös euroalueella inflaatio on taittunut tasaisesti viime kevään lukemista. Energian hintojen lasku, pandemian aikaisten tarjontahäiriöiden helpottaminen ja rahapolitiikan kiristäminen ovat osaltaan taittaneet euroalueen inflaatiota vuositasolla 2,4 prosenttiin, kun se vielä vuosi sitten huhtikuussa huiteli seitsemässä prosentissa.
Suurista euromaista Saksassa ja Ranskassa yleisen hintatason nousu mukaili euroalueen kokonaisinflaation tasoa.
Euroalueen talous näyttää siis huhtikuun lukujen valossa elpymisen merkkejä.
– Inflaatiopaine on jatkanut tasaantumistaan ja talouden ainakin syvimmät taantumariskit euroalueella kuten Suomessakin näyttävät olevan helpottamassa, Ilvonen kertoo.
Suomessa kuluttajahintaindeksillä mitattuna hinnat ovat nousseet 0,6 prosenttia vuodessa.
Myös Suomen pohjainflaatio on pysytellyt keskimääräistä euroalueen tasoa matalammalla.
Suomen pohjainflaatio oli huhtikuussa 1,6 prosenttia, kun se vielä euroalueella keskimäärin oli lähes kolme prosenttia. Pohjainflaatio tarkoittaa hintojen nousua, jossa ei ole otettu huomioon hintavaihtelulle alttiiden ruoan ja energian hintoja.
Palvelut ja ruoka ovat kallistuneet euroalueella jo lähes kolme prosenttia viime vuoden huhtikuusta, kun taas energian hinta halpeni 0,6 prosenttia. Euroopan keskuspankin asettamaa kahden prosentin inflaatiotavoitetta ei ole kuitenkaan vielä saavutettu, joten mahdollisia koronlaskuja on väläytelty aikaisintaan kesäkuulle. Korkojen avulla pyritään hillitsemään rajua hintojen nousua.
”Korkoja pidetään korkeammalla tasolla, kuin Suomen kannalta olisi optimaalista”
Puhtaasti Suomen hintojen nousua tarkastelemalla Ilvonen näkee Euroopan keskuspankin rahapolitiikan Suomen kannalta jopa liian kireänä. Toistaiseksi EKP:n asettama talletuskorko on säilytetty neljässä prosentissa.
Vaikka Suomessa on saatu inflaatio kuriin, niin esimerkiksi suomalainen asuntovelallinen kärsii siis nyt euroalueen korkeista koroista.
– Jos EKP:n rahapolitiikkaa toteutettaisiin ainoastaan Suomen inflaation perusteella, niin korkoja oltaisiin varmaan tällä hetkellä jo laskemassa tai olisi ehkä jo laskettu, Danske Bankin Ilvonen sanoo.
Myös Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen ei näe tilannetta Suomen kannalta edullisena.
– Kun nämä keskimääräiset inflaatioluvut ovat korkeampia euroalueella kuin Suomessa, niin se voi johtaa siihen, että korkoja pidetään korkeammalla tasolla, kuin Suomen kannalta olisi optimaalista.
Euroalueen inflaation jatkuessa pitkään Suomen inflaatiolukuja korkeammalla tasolla se voisi johtaa myös euroalueelta tuotavien tuotteiden kalliimman hinnoittelun seurauksena inflaation nousemiseen myös Suomessa.
Syytä huoleen ei kuitenkaan ainakaan vielä IIvosen mukaan ole näköpiirissä.
– Suomessa palvelut, ravintolat ja vapaa-ajanpalvelut pitävät tällä hetkellä inflaatiota pinnalla, ja niihin tuontihintojen vaikutukset ovat suhteellisen vähäiset.
Yhdysvaltojen korkea inflaatio voi heijastella myös euroalueelle
Yhdysvalloissa inflaatio on pysytellyt sitkeästi yli kolmessa prosentissa, jonka seurauksena Yhdysvaltojen keskuspankki ilmoitti keskiviikkona pitävänsä ohjauskoron ennallaan.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Yhdysvaltojen keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoitteeseen pääseminen tulee viemään odotettua kauemmin aikaa, ja korkotaso pysyttelee yhä korkeammalla tasolla kahteen vuosikymmeneen 5,25–5,5 prosentissa.
Inflaatio on siis taittunut odotettua hitaammin, eikä Yhdysvaltojen keskuspankki aio laskea korkoja ennen kuin inflaatio on asettunut pidemmäksi aikaa kahden prosentin tuntumaan.
Pitkään jatkuessaan Yhdysvalloissa korkealla pysyttelevä inflaatio voisi Koistisen mukaan heijastella myös euroalueelle.
– Kun Yhdysvalloissa on vedetty koron leikkausodotuksia takaisinpäin, niin me olemme nähneet samansuuntaista kehitystä myös euroalueella, vaikka vastaavia inflaatioyllätyksiä ainakaan samassa mittakaavassa ei ole vielä nähty.
