torstai, 14 marraskuun

Suomalainen startup-yritys puhdistaa käytettyä untuvaa myrkyttömästi. Untuvasta kierrätetään maailmanlaajuisesti vain noin yksi prosentti, vaikka se on kallis raaka-aine.

Kännykän ruudulla näkyy, kuinka metallisylinterin sisällä valuu kellertävää rasvaa norona. Rasva on peräisin ihmisestä. Videota näyttävät startup-yrittäjät Heikki Kärkkäinen ja Teemu Lemetti.

Esimerkiksi tyyny kerää ihmisen ihosta irtoavaa rasvaa, jolloin untuva painuu kasaan. Helsinkiläinen yritys Untuvia on löytänyt keinon, jolla käytettyä untuvaa voidaan puhdistaa. Aine on teollisuudesta tuttu ylikriittinen hiilidioksidi, scCO2.

Vinkki aineesta tuli Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä.

– Se on täysin myrkytön ja vedetön pesumenetelmä. Materiaali laitetaan suuren paineen, kohtuullisen korkean lämpötilan alaiseksi, jolloin hiilidioksidi imaisee rasvan pois käsiteltävästä materiaalista, kertoo Untuvian operatiivinen johtaja Teemu Lemetti.

Kiinaa haalii untuvaa maailmalta

Lemetti ja Kärkkäinen huomasivat, että maailmalla vain noin yksi prosentti untuvasta kierrätetään. Untuvan kilohinta pyörii yleensä 40 euron ja yli 200 euron välillä. Esimerkiksi haahkan untuvasta tehty iso peitto voi maksaa 10 000 euroa.

Kyse on siis arvokkaasta raaka-aineesta.

Heikki Kärkkäisen mukaan untuvan markkinat ovat maailmalla arvoltaan noin 7,5 miljardia euroa.

– Siihen vaikuttaa esimerkiksi Kiinan taloustilanne. Silloin, kun keskiluokka voi siellä hyvin, syödään ankkaa. Untuvasta on jatkuvasti tuotantokatkoksia ja pulaa maailmalla. Kierrätysuntuva olisi yksi ratkaisu tähänkin, pohtii Kärkkäinen.

Tällä hetkellä kiinalaiset haalivat untuvaa tehtaisiinsa myös Euroopasta, joka nostaa raaka-ainehintoja.

Joutsen Finlandilla innostuttiin ideasta

Pohdintojen tuloksena Heikki Kärkkäinen ja Teemu Lemetti perustivat Untuvian. Alkurahoituksen he saivat pääomasijoittaja Antlerilta.

Kaksikko otti heti yhteyttä Riihimäellä toimivaan Joutsen Finlandiin. Kohta 90 vuotta vanha yhtiö jalostaa untuvaa ja valmistaa untuvapeittoja, -tyynyjä ja untuva-asusteita.

Tehtaalla innostuttiin mahdollisuudesta päästä mukaan kehitystyöhön.

– Olemme olleet sparraajina ja neuvonantajina. Olemme kertoneet mitä untuva on, mitkä ovat sen vaatimukset ja mitä sillä voi tehdä, kertaa Joutsenen muotiliiketoiminnan vetäjä Katja Helen.

Fill power kertoo untuvan laadusta

Untuvia on laboratorio-olosuhteissa pystynyt palauttamaan puhdistetun untuvan hyvin lähelle alkuperäistä, neitseellistä untuvaa.

Euroopassa puhdistettuja eriä on käyty tarkkaan läpi Joutsenen omassa untuvalaboratoriossa. Laatu on paikoin ollut yllättävän hyvää. Keskeistä on fill power -luku, joka kertoo untuvan laadusta ja nousukyvystä.

– Fill power kertoo, kuinka ilmavaa untuva on ja kuinka paljon se sitoo ilmaa ympärilleen. Untuva ei lämmitä, vaan ilma untuvan ympärillä lämmittää, Katja Helen selventää.

Esimerkiksi 600–700 fill powerin untuva kelpaa jo mihin tahansa tuotteeseen.

Joutsenen Riihimäen tehtaalla uskotaan, että kierrätysuntuvalle on jatkossa kysyntää. Se voi synnyttää jopa ihan oman tuotesarjan.

– Myös kuluttajien arvomaailma voi kääntyä niin, että he haluavat ostaa kierrätettyä.

Tuotteiden elinkaarta on pystyttävä pidentämään. Untuva on kallis ja arvokas raaka-aine, joka kestää käyttöä, mutta vaatii puhdistusta.

Suomalaisten tekniikka pesee yhdysvaltalaiset

Suomalaisten innovaatio herätti uteliaisuutta, kun Joutsen Finland ja Untuvia esittelivät puhdistetun untuvan tuloksia messuilla Saksassa. Yhdysvalloissa on samantyypistä teknologiaa käyttävä laitos, mutta sen laatu ei pärjää suomalaisille.

Seuraavaksi Untuvia yrittää saada rahoitusta pystyttääkseen koelaitoksen. Tuotantoprosessi täytyy pystyä skaalaamaan, jotta tulevat asiakkaat saadaan vakuutettua.

– Miljoonaa haetaan, koska tarvitsemme laitteiden lisäksi henkilökuntaa. Teollinen laitos puolestaan on noin 2–3 miljoonan arvoinen, pohtii Heikki Kärkkäinen.

Suomalaisilla yrittäjillä on kiire, sillä Euroopan unioni haluaa laajentaa tuotevastuuta myös tekstiileille. Se vaikuttaisi suoraan untuvatuotteisiin. Tavoite on saada kestämätön tekstiilituotanto ulos Euroopan markkinoilta.

Jaa.
Exit mobile version