Leonardo da Vinci -alus lepää ankkurissa Kirkkonummella Pikkalan kaapelitehtaan laiturissa, kun italialainen miehistö lastaa noin kymmenen miljoonaa kiloa merikaapelia aluksen kyytiin.
Tällä kertaa lasti lähtee Sofia-merituulipuistoon, joka rakentuu hyvää vauhtia Pohjanmerelle Dogger Bankin alueelle noin 200 kilometrin päähän Ison-Britannian koillisrannikolta.
Alue on erityisen tärkeä juuri nyt, kun EU yrittää lisätä merituulivoimaa kunnianhimoisesti.
– Tavoitteet koskevat Itämerta, mutta ennen kaikkea Pohjanmerta, missä on isoja suunnitelmia, kertoo Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä.
Kun Sofia pyörii täydellä teholla vuonna 2026, se pystyy tuottamaan sähköä 1,2 miljoonalle brittiläiselle kodille.
Sofian omistaa Saksan suurimpiin kuuluva energia-alan yhtiö RWE.
Pikkalan kaapelitehdas puolestaan kuuluu italialaiselle Prysmian Groupille, joka laskee Suomessa valmistetut kaapelit meren syvyyksiin Dogger Bankin ja Brittien rannikon välille.
Tämä on kuvaava esimerkki siitä, miten kansainvälistä merituulibisnes on.
Merituulivoimalle ennustetaan voimakasta kasvua seuraavien kymmenien vuosien aikana, kertoo Ympäristöministeriön raportti.
Katso videolta, miten merikaapelia tuotetaan ja lastataan Pikkalan tehtaalla.
”Iso kuva on, että merituulivoima korvaa fossiilista sähköntuotantoa”
Prysmian Group Suomen toimitusjohtajan Ferdinando Quartuccion mukaan merikaapelimarkkinat ovat kaksinkertaistuneet viimeisen neljän vuoden aikana.
Hän odottaa kysynnän kasvavan edelleen, koska EU tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.
Silloin EU:n tavoitteena on tuottaa merituulivoimalla yli tuhat terawattituntia sähköä.
Esimerkiksi Saksan nykyinen kokonaissähkönkulutus on puolet vähemmän eli noin viisisataa terawattituntia vuodessa. Siitä suuri osa on vielä tuotettu ilmastopäästöjä aiheuttavalla fossiilisella energialla.
– Iso kuva on, että merituulivoima korvaa fossiilista sähköntuotantoa, jota Keski-Euroopassa on vielä paljon. Myös sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan huomattavasti, Fingridin Mikko Heikkilä sanoo.
Valtioiden yhteisiä merituulipuistoja on suunnitteilla
Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin sekä Viron ja Latvian välille on suunniteltu alustavasti hybridimerituulipuistoja, joista vedetään kaapeliyhteys kahden maan välille.
Näin tuulienergiaa voidaan johtaa yhtä maata useampaan kohteeseen sähköntarpeen mukaan. Lisäksi energiaa voidaan siirtää maasta toiseen saman kaapeliyhteyden kautta.
Suunnitelmat toteutuisivat mahdollisesti aikaisintaan 2030-luvulla.
– Tällä hetkellä tämä on enemmän visiotasolla kuin konkreettinen suunnitelma, Heikkilä sanoo.
Viime vuosina kohonneet investointikustannukset ovat jarruttaneet monien merituulivoimahankkeiden etenemistä.
Tulevaisuudessa tilanne voi muuttua.
Merituulivoiman kilpailukyvyn arvioidaan paranevan verrattuna hiili- ja kaasuvoimaan, kun tuulivoimateknologia kehittyy, ja hiilidioksidipäästöjen hinta kohoaa.
Yhdysvaltain vaalitulos vaikuttaa vihreään energiasiirtymään
Prysmianille EU-maat muodostavat tärkeimmän markkina-alueen, mutta yhtiö on vienyt merikaapelia myös Yhdysvaltojen rannikon merituulipuistoihin.
Vuonna 2022 presidentti Joe Bidenin hallinto myönsi 400 miljardin euron arvoisen Inflation Reduction Act eli IRA-tukipaketin, joka on houkutellut maahan vihreän siirtymän investointeja.
Prysmian odottaa kaapelikysynnän kasvavan ja suunnittelee uutta tuotantolaitosta Massachusettsin osavaltioon Bryton Pointiin, vaikka republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump on uhannut kaataa tukipaketin, jos pääsee valtaan.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Trumpin olisi kuitenkin vaikea toteuttaa uhkaustaan lainsäädännön puitteissa. Lisäksi Bidenin hallinto on jo jakanut IRA-paketin rahoja vauhdilla kasvihuonepäästöjä vähentäviin hankkeisiin.
– Odotamme nyt seuraavia vaaleja ymmärtääksemme, mitä tapahtuu, mutta yhtiö on jo sitoutunut rakentamaan tämän tuotantolaitoksen, toimitusjohtaja Quartuccio sanoo.
Suomen tietotaito periytyy Nokia Kaapelin ajoilta
Merikaapelin pitää kestää kymmeniä vuosia jopa parin kilometrin syvyydessä.
Pikkalan tehtaan osaaminen juontaa juurensa entiseen omistajaan eli Nokia Kaapeliin, joka siirtyi yrityskauppojen kautta Prysmianin haltuun 2000-luvulla.
Nokia valmisti kaapeleita Helsingin kaapelitehtaalla 1960–90-luvuilla ennen kuin yhtiö keskittyi matkapuhelintoimintaan. Ennen Nokiaa kaapeleiden valmistus oli Suomen Punomotehtaan käsissä jo 1910-luvulla.
– Täällä on tietotaito, joka tulee menneisyydestä, Quartuccio sanoo.
Merikaapelituotanto alkoi kuitenkin vasta Prysmianin omistuksessa.
Quartuccion mukaan Suomi on hyvä paikka kehittää tehdastoimintaa, koska maassa on paikallista osaamista, jota tarvitaan investointien toteuttamiseen. Hän mainitsee esimerkiksi Koneen ja YIT:n, jotka ovat mukana uuden tornin rakentamisessa.
– Kaikissa maissa tällaiset hankkeet eivät todellakaan onnistu yhtä sujuvasti kuin Suomessa.
Pikkalan tehtaalle 240 miljoonan investoinnit
Prysmianilla on reilut sata tuotantolaitosta yli viidessäkymmenessä maassa.
Niistä Pikkalan kaltaisia tehtaita, joissa pystytään valmistamaan vaativia olosuhteita kestävää merikaapelia, on vain kolme. Yksi sijaitsee Saksassa ja toinen Italiassa.
Yhtiö aikoo kaksinkertaistaa Pikkalan kaapelituotannon. Tämän myötä uusia työpaikkoja syntyy kolmisensataa.
Yhtiö sijoittaa Pikkalan tehtaaseen 240 miljoonaa euroa vuosina 2022–2026. Investoinnit ovat edenneet puoleenväliin.
Rahaa menee esimerkiksi uuteen vulkanointitorniin, jossa kaapeli saa eristekerroksen. Kun 185-metrinen torni valmistuu ensi vuonna, siitä tulee Suomen korkein rakennus.
