Alkoholilain uudistus on saanut viimeisen sinettinsä ja vahvempia juomia saa jo ruokakaupasta.
Uudistuksesta vastannut ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Petteri Orpon (kok.) hallitus ovat perustelleet muutosta sanomalla, että hallitus uudistaa alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaisella tiellä.
Samansuuntaisesti todetaan myös hallitusohjelmassa.
Muutkin kokoomuslaiset kansanedustajat ovat puhuneet eurooppalaisesta tiestä. Samoja kantoja on kuultu myös hallituspuolue RKP:n edustajalta. Lisäksi muutama kansanedustaja oppositiopuolue vihreistä ja keskustasta äänestivät uudistuksen puolesta.
Tätä eurooppalaista suuntaa ei ole kuitenkaan julkisuudessa juuri avattu.
Mitä se tarkoittaa, eli mihin eurooppalaisella tiellä viitataan? Kuinka paljon muualla Euroopassa oikeasti juodaan alkoholia, ja mitä oikeastaan on eurooppalainen juomakulttuuri?
Tämä juttu antaa vastaukset näihin kysymyksiin.
Monessa verrokkimaassa juodaan enemmän kuin Suomessa
Alkoholin kulutuksen tilastojen valossa viittaus eurooppalaiseen tiehen näyttäisi tarkoittavan alkoholin kulutuksen kasvua.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alkoholipolitiikkaa ja juomatapoja tutkiva tutkimusprofessori Pia Mäkelä ihmettelee poliitikkojen perusteluita lain uudistukselle.
Hänen mukaansa Euroopan alueella kulutetaan eri maanosista eniten alkoholia ja haittoja on sen mukaisesti. Suomessa alkoholinkäyttö on kuitenkin tällä hetkellä alle eurooppalaisen keskiarvon.
Alkoholi liittyy vuosittain lähes miljoonan ihmisen kuolemaan Euroopassa, Mäkelä sanoo.
Hän arvioi, että viittaus eurooppalaiseen tiehen johtaa ihmisiä harhaan, koska ihmisten mielikuvat eurooppalaisesta juomakulttuurista ovat usein hieman romantisoituja ja vain yksi osa todellisuutta.
Kattavampi WHO:n data löytyy tästä linkistä.
Professori: Lain muuttaminen ei automaattisesti muuta kulttuuria
Etelä-Euroopan maissa, kuten Ranskassa ja Espanjassa, alkoholia juodaan suomalaisia useammin, mutta pienempinä annoksina.
Näissä maissa juodaan Mäkelän mukaan harvemmin humalaan, ja jos näin käy, sitä yritetään olla paljastamatta muille.
Suomalaisten juomakulttuuri on Mäkelän mukaan lähempänä muita Pohjoismaita, Britanniaa ja Itä-Eurooppaa kuin eteläistä Eurooppaa, mikä johtuu luonnollisesti Suomen maantieteellisestä sijainnista ja historiasta. Näissä maissa juodaan eteläiseen Eurooppaan verrattuna harvemmin, mutta suurempia määriä kerralla.
Mäkelän mukaan olisikin järkevää verrata Suomea Etelä-Euroopan sijaan muihin Pohjoismaihin.
Suomen alkoholilain muuttaminen Etelä-Euroopan suuntaan ei siis automaattisesti tarkoita sitä, että suomalaisten humalahakuinen juomakulttuuri muuttuisi eteläeurooppalaiseen suuntaan.
Meille itä- ja pohjoiseurooppalaisille alkoholi ei ole ensisijaisesti ruoan ohella ravintoaine, vaan sosiaalinen voiteluaine.
Pia Mäkelä, THL
Kehitystä voi tapahtua muilla tavoin, kuten alkoholin haitoista opettamalla, hän arvioi.
Mäkelän mukaan Suomessa usein ajatellaan, että vain humalanhakuinen alkoholin kulutus on ongelma, mutta kyseessä on harhaluulo.
– Vaikka humalakulutus ei ole eteläisessä Euroopassa sellainen ongelma kuin meillä, siellä on silti paljon alkoholin aiheuttamia haittoja. Sisäelinten vaurioitumiseen tai riippuvuuden kehittymiseen ei tarvita humalaa, vaan jatkuva vähempikin käyttö riittää, Mäkelä sanoo.
Yle kysyi sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasoselta, mitä hän tarkoittaa ”eurooppalaisella tiellä”. Ministeri antoi vastauksensa sähköpostitse erityisavustajansa välityksellä.
Vastauksessaan ministeri toteaa, että alkoholin kokonaiskulutus ja humalanhakuinen juominen ovat jatkaneet laskuaan vuoden 2018 alkoholiuudistuksen jälkeen. Ministerin mukaan se osoittaa, että alkoholisääntelyä voidaan vapauttaa askel kerrallaan eurooppalaiseen suuntaan.
Ministeri vetoaa siihen, että nuorten humalahakuinen juominen on jo vähentynyt, eikä nyt voimaan tullut alkoholin prosenttirajan nostaminen ”varmaankaan kovin monen suomalaisen arjessa suuresti tunnu”.
Alkoholipolitiikkaa voidaan ministerin mukaan vapauttaa hallitusti, jotta Suomi voi olla jonain päivänä eurooppalainen maa myös tällä saralla. ”Huolta pitävä maa mutta ilman holhoamista”, hän kirjoittaa.
Mutta miksi Suomi höllentää nyt alkoholilakia?
THL:n professori Mäkelä arvioi, että Suomen politiikan höllentämiselle on yksi selvä syy.
– Kaupat ja kauppiaat haluavat saada isomman siivun alkoholimarkkinasta ja siitä tästä uudistuksessa on erityisesti kyse, Mäkelä sanoo.
Muita syitä on hänen mielestään vaikea löytää.
THL:n tuoreimman kyselyn mukaan 57 prosenttia suomalaisista piti alkoholipolitiikkaa sopivana ennen juuri voimaan tullutta uudistusta. Väljempää alkoholipolitiikkaa kannatti vain 26 prosenttia.
Samaisessa kyselyssä kysyttiin myös mielipidettä viinien myymistä marketeissa, jos se tarkoittaisi samalla väkevien juomien alkoholijuomien myyntiä ruokakaupoissa. Tässä tapauksessa vain 21 prosenttia vastaajista haluaisi viinit ruokakauppoihin.
Kysymys on olennainen, sillä useat poliitikot ja järjestöt ovat olleet huolissaan siitä, että alkoholipolitiikan väljentäminen johtaisi lopulta Alkon monopolin murtamiseen ja myös väkevien viinojen myyntiin ruokakaupoissa.
Euroopan maat kiristävät alkoholilakejaan
Muualla Euroopassa on Mäkelän mukaan herätty viime vuosina alkoholin haittoihin ja niitä halutaan suitsia.
Mäkelän mukaan edellisten parinkymmenen vuoden aikana on tullut varmempaa tietoa siitä, että alkoholin niin sanottu ”kohtuukulutus” lisää selvästi riskiä sairastua syöpään.
Tämä on ollut yksi tärkeä syy siihen, miksi maat ovat kiristäneet alkoholipolitiikkaa ja haluavat kiristää sitä lisää.
Suomen positiivinen kehitys hidastunut ja kuolemat lisääntyneet
Mäkelän mukaan on totta, että Suomessa alkoholikuolleisuus on vähentynyt kolmanneksella vuoden 2007 tyrmäävän ”huippuvuoden” jälkeen, jolloin suomalaiset kuluttivat alkoholia eurooppalaisittain runsaasti. Myös alkoholin kulutus on vähentynyt neljänneksellä vuosien 2007–2017 aikana.
Yli 10 000 työikäisten alkoholikuolemaa on vältetty vuoden 2007 jälkeen.
Mutta Mäkelän mukaan vuonna 2018 voimaan tulleen edellisen merkittävän alkoholilain uudistuksen jälkeen alkoholista aiheutuneiden kuolemien kymmenen vuotta jatkunut hyvä kehitys katkesi ja kuolemia tuli jopa lisää.
Kehitys lähti siis eri suuntaan.
Vuonna 2018 voimaan tullut alkoholilaki muun muassa nosti ruokakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden enimmäismäärän 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin sekä salli väkevistä alkoholijuomista laimennettujen juomasekoitusten myynnin marketeissa.
Näiden tietojen nojalla Mäkelä pitää viimeisintä alkoholilain uudistusta kansanterveydellisestä näkökulmasta päättömänä.
– Miksi hyvä kehitys tarkoittaisi, että voidaan nyt tehdä tehdä huono päätös. Miksi sen takia, että Matti ja Pekka ovat säästyneet alkoholikuolemalta aiemmin, voitaisiin ensi vuonna uhrata Joel ja Liisa.
Alkoholin saatavuus on ollut harvalle suomalaiselle sellainen ongelma, että se pitäisi ratkoa ennen muita suomalaisten ongelmia.
Pia Mäkelä, THL
Mäkelän mukaan muualla Euroopassa terveyspuolen vaikuttajat katsovat Pohjois-Eurooppaan, mutta alkoholijuomateollisuuden lobbaus on hänen mielestään kovaa.
– Me voisimme olla Suomessa ylpeitä siitä, miten olemme tehneet alkoholipolitiikkaa. Ei muutoksia tarvitse tehdä vain sen takia, että oltaisiin enemmän osa Eurooppaa.
Katso myös A-studion lähetys alkoholilaista keväältä 2024:
Keskustelu suljettu 10.6. kello 21.18 moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.
