Jos SAK:n vaatima 10 prosentin palkankorotus toteutuisi, palkansaajien elintaso palautuisi vuoden 2021 tasolle jo ensi vuonna.
Inflaatio on heikentänyt suomalaisten ostovoimaa valtavasti vuoden 2021 huipusta. Tarkemmin katsottuna inflaatio on syönyt noin kahden kuukauden palkan verran suomalaiselta palkansaajalta.
Tämä johtuu siitä, että palkkojen nousu ei ole pysynyt hintojen nousun perässä.
Kuopan pohjalla suomalainen palkansaaja oli vuonna 2023. Tuolloin palkan ostovoima oli alimmillaan 15 vuoteen, kun ostovoima laski kolmatta vuotta perätysten.
Jos asia sanotaan toisin, viime vuonna suomalaiset saivat rahallaan ostettua vähemmän ruokaa, sähköä ja vaatteita kuin viiteentoista vuoteen.
Nyt tilanne on kuitenkin kääntynyt, ja ostovoima taas nousussa. Ostovoima on kohentunut tasaisesti vuoden 2023 alusta lähtien.
Syynä on inflaation eli hintojen nousun hidastuminen. Korotkin ovat nyt laskeneet.
– Inflaatio on tällä hetkellä Suomessa 1 prosenttia. Tämmöisessä maltillisessa inflaatiokehityksessä palkkojen nousu pystyy nostamaan reaaliansioita eli elintasoa, arvioi Lähi-Tapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro.
Keskituloisen palkansaajan elintasosta tippui 7 000 euron edestä ostovoimaa
Toisaalta palkansaajat saavat edelleen palkalleen vähemmän vastinetta kuin aiemmin.
Jos otetaan vuosi 2021 verrokiksi, inflaatiopiikin aiheuttama elintasokuoppa on niin suuri, ja toipuminen lähestyy vasta puoliväliä, Hannu Nummiaro toteaa.
Nummiaro on laskenut, että keskituloisen suomalaisen 3 700 euron kuukausipalkalla saa nyt noin 160 euron edestä vähemmän palveluja ja hyödykkeitä kuin vuoden 2021 toisella neljänneksellä.
Kokonaisuutena inflaatio on rokottanut tällaisen palkansaajan elintasoa noin 7 000 euron edestä viimeisen reilun kolmen vuoden aikana.
Ennen koronapandemiaa Suomen inflaatio pysyi alle kahden prosentin tasolla kahdeksan vuotta 2013–2020. Samaan aikaan korotkin pysyivät mitättöminä.
Tilastokeskus kertoo, kuinka vuoden 2021 alkupuoliskolta lähtien inflaatio pikkuhiljaa nousi koronarajoitusten purkamisen myötä. Lakipiste, 9,1 prosenttia, saavutettiin vähän yli kaksi vuotta sitten sitten, joulukuussa 2022.
– Ostovoimahan romahti tosi hurjasti tässä, kun inflaatio nousi, Nummiaro sanoo.
Vastaaavaa ei ole nähty sitten 1970-luvun öljykriisin.
– Tämä on jonkinlainen sukupolvikokemus, Nummiaro arvioi.
Suurin osa kotitalouksista on selvinnyt inflaatiosta kohtuullisesti, mutta noin 15 prosenttia on joutunut velkaantumaan tai käyttämään säästöjään.
Palkankorotuksia vai ei?
Työntekijöitä edustava SAK ilmoitti eilen, että se tavoittelee kymmenen prosentin palkankorostusta seuraavalla kahdelle vuodelle. Perusteena on juuri ostovoiman heikkeneminen.
Jos SAK:n tavoite toteutuu, ostovoima saa vuoden 2021 tason kiinni jo ensi vuonna.
Näissä olosuhteissa jo kuuden prosentin palkankorotus ensi vuodelle voisi palauttaa palkansaajien ostovoiman vuoden 2021 tasolle nopeasti.
– Jos tämän neuvotteluavauksen kuuden prosentin tavoite toteutuisi ensi vuodelle, niin se voisi korjaantua jo ensi vuonna, Nummiaro sanoo.
– Jos edes puolet tästä kymmenen prosentin toivomuksesta toteutuisi, niin me voisimme nousta kahdessa kolmessa vuodessa ostovoimakuopasta.
Hän itse pohtii kuitenkin, että taloustilanteen vuoksi maltillisemmat palkankorotukset olisivat sopivia. Ne eivät nostaisi liikaa työvoimakustannuksia. Nummiaro arvelee, että liian suuret palkankorotukset voisivat uhata kilpailukykyä ja vähentää vientimahdollisuuksia.
– Nyt pitäisi katsoa näiltä jalansijoilta eteenpäin ja miettiä ratkaisua, millä kotitalouksien elintasoa pystytään pitkällä aikavälillä maksimoimaan, Nummiaro sanoo.
Kuopan suuruus riippuu palkankorotuksista
Osalla aloista palkat ovat nousseet nopeammin kuin toisilla aloilla. Siksi niillä ostovoiman lasku on pienempi.
Esimerkiksi paikallishallinnon työntekijät ovat lähimpänä vuoden 2021 ostovoimatasoa, jäljellä on enää kolmannes kuopasta. Toipumista edistää kunta-alan palkkaohjelma ja palkkaharmonisoinnit hyvinvointialueilla.
Yksityisillä aloilla ja valtion budjettitaloudessa ostovoiman elpyminen on hitaampaa, ja valtion työntekijöillä kuopasta on vielä kaksi kolmasosaa jäljellä.
Työntekijäryhmistä parhaiten palkat ovat nousseet johtajilla, vähiten suorittavilla työntekijöillä, kertoi Yle aiemmin.
