Suomen vienti Ranskaan laahaa, vaikka maa on Euroopan toiseksi suurin talousalue. Asiantuntijan mukaan Ranska voisi paikata menetettyä Venäjän vientiä.
Sähköautojen latauspalveluita tarjoava suomalaisyritys Virta lähti kymmenen vuotta sitten valloittamaan Ranskan markkinoita.
Sähköautobuumi teki vasta tuloaan tuolloin, mutta yhtiössä haistettiin Ranskassa piilevä bisnespotentiaali.
– Ranska on sähköautoalan edelläkävijä. Kymmenen vuotta sitten Ranskan valtio panosti isosti sähköautoiluun. Seurasimme, mitä siellä tapahtuu, ja lähdimme faktojen perässä paikalle, Virran toimitusjohtaja Jussi Palola sanoo.
Palola osti lentolipun Pariisiin ja hankki ensimmäiset kontaktinsa ”omin pikku kätösin”.
Vähitellen Virta alkoi solmia sopimuksia ranskalaisten toimijoiden kanssa, ja yhtiö perusti toimiston Pariisiin.
Nyt sillä on Ranskassa kymmenen hengen tiimi ja maa on 80 miljoonan liikevaihtoa takovalle yhtiölle yksi suurimmista markkinoista.
Jussi Palola pitää Ranskaa keskeisenä innovaatiomaana Euroopassa.
– Ranskassa on sisäsyntyinen ajattelu edelläkävijyydestä. Siellä on kehitetty monia innovaatioita ensimmäisenä maailmassa ja sieltä löytyy halua viedä yhteiskuntaa eteenpäin ja luoda uusia teknologioita.
”Suomalaisfirmat pelkäävät Ranskaa”
Ranska on Euroopan toiseksi suurin talousalue. Kooltaan se on 70 prosenttia Euroopan talousmahdista Saksasta, Suomeen verrattuna se on kymmenen kertaa suurempi.
Vaikka Ranskan talouden alijäämä on melkoinen ja velkavuorikin suuri, maa on ollut viime aikoina Euroopan valopilkku. Kun Saksan talous on yskinyt, Ranska on onnistunut pitämään kasvua yllä.
Ranska on myös viidettä vuotta peräkkäin houkuttelevin Euroopan maa ulkomaisille investointihankkeille. Presidentti Emmanuel Macron on panostanut yrityksille suopeaan politiikkaan ja tehnyt innovaatioita tukevia uudistuksia.
Tuorein Suomi-uutinen Ranskasta lienee suomalaisen kvanttiteknologiayhtiö IQM:n ilmoitus 100 miljoonan euron investointihankkeesta Ranskaan. Tällä hetkellä noin sadalla suomalaisyhtiöllä on tytäryhtiö Ranskassa.
Ranskan osuus Suomen viennistä on pysynyt melko vaatimattomalla, noin kolmen prosentin, tasolla läpi 2000-luvun. Vertailun vuoksi Suomen viennistä noin kymmenen prosenttia suuntaa Saksaan ja toinen kymmenen prosenttia Ruotsiin.
Mikä selittää sitä, että Suomen vienti Ranskaan on verraten pientä?
– Ranska on varmasti jäänyt hieman Saksan varjoon täältä pohjoisesta katsottuna. Markkina ja liiketoimintakulttuuri on nähty siellä hieman todellisuutta haastavampana, sanoo EK:n johtaja Petri Vuorio.
Business Finlandin Länsi-Euroopasta vastaava johtaja Jukka Holappa on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa suomalaisyritykset pelkäävät Ranskaa.
– Suomi alisuorittaa Ranskassa. Suomalaisfirmoilla on asenneongelma Ranskaa kohtaan. Ajatellaan, että Ranska olisi jotenkin muita vaikeampi markkina. Totuus on, ettei helppoa markkinaa olekaan.
Holapan mukaan monilla on virheellinen käsitys siitä, että Ranskassa pärjätäkseen pitäisi puhua sujuvaa ranskaa.
– Onhan siitä hyötyä, jos tiimissä on ranskaa osaava, mutta se ei ole enää vaatimus. Ranskalaiset puhuvat yleisesti jo englantia etenkin suuremmissa yrityksissä ja isommissa kaupungeissa.
Suomella on Ranskalle paljon annettavaa
Viime vuonna Suomen tavaravienti Ranskaan oli noin 2,5 miljardia euroa ja Saksaan reilu kahdeksan miljardia euroa.
Tullin tilastojen mukaan eniten Suomesta viedään Ranskaan koneita ja laitteita sekä puu- ja paperituotteita.
Palveluviennin määrä Ranskaan on kuitenkin lähtenyt nousuun, vaikka laskikin hieman viime vuonna. Palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi digitaalisia alustoja tai palveluita.
Myös esimerkiksi elintarvikkeiden vienti Suomesta on kasvanut ruokamaana tunnettuun Ranskaan.
Business Finlandin Jukka Holapan mukaan on monia toimitaloja, joissa Suomella olisi Ranskalle annettavaa.
– Teknologia, rakentaminen, vety, ruoka ja laivanrakennus nyt ainakin, Holappa luettelee.
Myös terveysteknologia ja 5G ovat aloja, joissa Suomi voi Ranskassa loistaa. 5G-verkosto kehittyy Ranskassa vauhdilla ja terveydenhuollon digitalisaatio ottaa suuria loikkia eteenpäin.
Ranskan elinkeinoelämää edustavan Medefin varapääjohtajan Fabrice Le Sachén mielestä Suomi ja Ranska voisivat tiivistää yhteistyötään myös energian ja puolustusteollisuuden saralla.
Le Sachén mukaan Suomessa on paljon teknologista ja tutkimusosaamista, joista Ranska voisi hyötyä.
Hän katsoisi myös perinteistä Suomi-kuvaa laajemmalle.
– Ranskalaiset ajattelevat Suomesta ensimmäisenä upeaa luontoa, mutta Suomi on paljon muutakin kuin luonto ja metsäteollisuus. Yhteistyömme voitaisiin nostaa vielä nykyistä paljon korkeammalle tasolle.