Koronavirukseen sairastutaan ympäri vuoden, mutta syksyisin se äityy usein epidemiaksi. Siksi myös rokotukset painottuvat sinne.
Selvästi aiempaa harvempi suomalainen saa tänä vuonna koronarokotteen.
Suomalaisille jaetaan hyvinvointialueilla miltei 400 000 koronatehosteannosta vähemmän kuin viime vuonna.
Syynä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiukentunut linjaus riskiryhmistä. Sen mukaan koronarokote annetaan jatkossa vain 75 vuotta täyttäneille ja vakavimmin sairaille.
Samaan aikana korona leviää taas koko maassa. Se ei ole kuitenkaan enää THL:n ylilääkärin, professori Hanna Nohynekin mukaan suuri huolenaihe.
– Korona on vain hengitystieinfektiovirus muiden joukossa. Suurimmalle osalle se ei ole enää elämää uhkaava tauti, joka veisi henkihieveriin ja teholle, Nohynek sanoo.
Kohta kuusi vuotta maailmalla levinnyttä koronavirusta sairastetaan läpi vuoden. Syksyisin tapausmäärät lähtevät nousuun, kuten muissakin hengitystievirusten aiheuttamissa epidemioissa.
Siksi rokotukset painottuvat ylilääkäri Nohynekin mukaan syksyyn – muina aikoina tarvetta ei juuri ole ollut.
Virus lievenee ja muuttaa muotoaan
Asiantuntijat ovat huomanneet, että koronavirus aiheuttaa vuosi vuodelta yhä lievempää tautia.
Moni sairaalaan joutunut koronaan sairastunut on siellä hoidossa perussairauksien oireiden pahenemisen takia, ei ainoastaan koronan vuoksi, huomauttaa Hanna Nohynek.
Virus ei myöskään aiheuta enää samanlaista, erittäin vakavaa koronatautia kuin pandemian alussa.
– Valtaosa ihmisistä on sairastanut taudin yhden tai useamman kerran ja saanut useita rokoteannoksia. Immuniteettia virusta vastaan siis löytyy jo nykyään.
Esimerkiksi väestömäärältään Suomen pienin hyvinvointialue, Keski-Pohjanmaan Soite, saa käytettäväkseen noin tuhat koronarokoteannosta vähemmän kuin vielä viime vuonna.
Tänä vuonna Keski-Pohjanmaalle jaetaan hieman yli 10 000 rokoteannosta.
Soitesta arvioidaan, että määrän pitäisi riittää kaikille vakavimpiin riskiryhmiin kuuluville.
50 000 rokotteen varasto
THL on tilannut hyvinvointialueille noin 810 000 aikuisten koronarokoteannosta. Vielä viime vuonna tilausmäärä oli 1,2 miljoonaa annosta, eli vähennys on lähes 400 000 rokotetta.
THL:n lääketukkukaupan johtava asiantuntija Minna Manner-Lehtinen kertoo, että rokotteet jaetaan hyvinvointialueille yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrän perusteella.
Kaikkia rokotteita ei ole pistetty vielä jakoon.
– Varastoon on jätetty noin 52 000 rokoteannosta. Siitä riittää vielä jaettavaksi, Manner-Lehtinen sanoo.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek arvelee, että näillä rokotemäärillä pärjätään tulevinakin vuosina.
– Toivon tämän kehityksen jatkuvan: että virus ei muuntaudu niin paljon, että siitä tulisi uhka muillekin ihmisryhmille. Mutta sen kulkua ei voida täydellisesti ennustaa.
Järkevää varojen käyttöä punnittu
THL:n päätös tiukentaa riskiryhmien rokottamista koronaa vastaan perustuu kansalliseen tutkimukseen ja analyyseihin. Myös rokotteiden antama hyöty ratkaisee.
Tällekin kaudelle THL on tehnyt kustannusvaikuttavuuslaskelmia. Laitoksella laskettiin, kuinka monta ihmistä pitää rokottaa, että vältytään yhdeltä vakavalta koronatapaukselta.
– On arvioitu, että laajemman joukon rokottaminen ei ole järkevää yhteisten varojen käyttöä. Ei ole järkeä antaa rokotetta sellaiselle, jolle korona ei aiheuta uhkaa, tiivistää Nohynek.
Mikäli kansalainen on huolissaan ja haluaa ehdottomasti koronarokotteen, silloin on käännyttävä yksityisen terveydenhuollon puoleen. Sieltä rokotteen voi ostaa.
Ei ole järkeä antaa rokotetta sellaiselle, jolle tauti ei aiheuta uhkaa.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek
Ikärajaa nostettiin viime vuodesta, koska THL:n analyysien perusteella alle 75-vuotiailla on alhainen riski joutua sairaalahoitoon, vaikka heillä olisi yksi vakavalle koronataudille altistava riskisairaus.
Vakavan taudin riski onkin suurin iäkkäimmillä ja vakavimmin sairailla sekä hoivakodeissa ja kotihoidossa olevilla ja voimakkaasti immuunipuutteisilla.
– Heillä lievempikin hengitystieinfektio voi pahentaa perussairautta ja viedä heidät sairaalahoitoon – se voi olla kuolemaksikin, Nohynek huomauttaa.
Tartuntatautilääkäri Sami Raasakka kertoo videolla, että moni hyötyy tänä talvena influenssarokotteesta enemmän kuin koronarokotteesta.
