Koulu-pt voi tulla kaveriksi liikuntatunnille tai lähteä kiipeilemään koulupäivän jälkeen.
Kello soi, ja pari sataa yläkoululaista lampsii pihalle. Osa jää seisoskelemaan seinän viereen, mutta osa juoksee kiipeilytelineisiin keskelle pihaa. Mira Kostamon ympärille kerääntyy porukka, joka pistää pystyyn pihakeilailun.
Kostamo on pohjoiskarjalaisen Liperin yläkoulun juuri palkattu koulu-pt eli personal trainer. Hänen tehtävänään on saada teini-ikäiset liikkeelle koulupäivän aikana ja mielellään myös vapaa-ajalla. Nuorten liikuttamiseksi on otettu Liperissä käyttöön vanha keino: pakollinen ulkovälitunti iltapäivän aluksi.
Ainakin syyskuun alun auringonpaisteessa ulkoilu maistuu.
– Pakollinen ulkovälkkä on ihan mukava. Ei pää jähmety paikoilleen päivän aikana, sanoo seiskaluokkalainen Ilja Karttunen.
Taustalla huoli teinien rapakunnosta
Personal trainereita on nyt palkattu eri puolille Suomea moniin kouluihin. Esimerkiksi Itä-Suomessa koulu-pt on aloittanut tänä syksynä Liperin lisäksi ainakin Kontiolahdella, Kiteellä, Iisalmessa ja Vieremällä. Taustalla on valtion hankerahoitus ja huoli teini-ikäisten huonosta kunnosta.
Fyysistä toimintakykyä mittaavien Move-testien perusteella lähes 40 prosentilla kahdeksasluokkalaisista on niin huono kunto, että se uhkaa terveyttä ja hyvinvointia.
Personal trainerin tehtävä koulussa ei ole tehdä kuntosaliohjelmia niille nuorille, jotka jo muutenkin liikkuvat paljon. Tarkoitus on tavoittaa nuoret, joille liikunta voi olla vastenmielistä tai hankalaa.
– Voin olla kaverina vaikkapa liikuntatunnilla tai etsiä yhdessä nuoren kanssa häntä kiinnostavaa lajia, Mira Kostamo sanoo.
Ideana on, että nuori voi itse vetäistä hihasta personal traineria tai tavata tämän esimerkiksi terveydenhoitajan, kuraattorin tai luokanvalvojan vinkistä.
Heti tuntuva hyvä olo kiinnostaa
Koulu-pt-toimintaa on kokeiltu myös aiemmin eri puolilla Suomea. Helsingissä ensimmäinen koulu-pt aloitti vuonna 2017, ja toiminta on jo vakiintunut. Tällä hetkellä kaupungin kouluilla työskentelee kuusi personal traineria. Heidät on ohjattu sellaisille kouluille, joissa tuen tarvetta on enemmän.
– Nuorille ei kolahda, jos puhuu liikunnan pitkäaikaisista terveyshyödyistä. Mutta se saattaa innostaa, jos liikunnasta tulee siinä hetkessä hyvä olo, sanoo projektikoordinaattori Viivi Wallenius Helsingin kaupungilta.
Sen vuoksi koulu-pt saattaa kysyä oppilaan fiiliksiä asteikolla 1–5 ennen yhteistä liikuntahetkeä ja uusia sitten kysymyksen liikkumisen jälkeen.
– Nuorille tärkeää on saada myönteistä huomiota ja palautetta omista onnistumisistaan, Wallenius lisää.
Helsingissä koulu-pt tapaa oppilaan tavallisesti kymmenen kertaa noin puolen vuoden aikana. Kaikki toiminta ja lajikokeilut ovat nuorille maksuttomia.
Omat motiivit etsinnässä
Nuoren kanssa pyritään löytämään juuri hänelle tärkeät syyt liikkua. Yhdelle motiivi saattaa olla keskittymiskyvyn parantaminen tai väsymyksen selättäminen, toiselle pääsy vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
Wallenius kuvailee, että moni nuori on saanut itsensä voittamisen kokemuksia esimerkiksi kiipeilystä. Se ruokkii pystyvyyttä ja motivaatiota. Isoja ryhmiä kammoksuva on saattanut innostua kehonhuollosta kotona tai kuntosaliharjoittelusta.
Liperissä koululaisilla on myös toiveita juuri aloittaneelle personal trainerille.
– Voisi olla esimerkiksi jalkapalloa tai pesistä välkillä, jotain yhteisöllistä liikuntaa, Aamu Huotari sanoo.
– Toivoisin eri lajien opetusta tarkemmin, Leo Kuokkanen toivoo.
