Tunnelmat ovat sekavat, maiden näkemykset ”todella kaukana toisistaan” eikä kokousta vetävä Azerbaidžan edistä edes sitä tärkeintä asiaa, ilmastopäästöjen hillintää.
Näin suomalaisneuvottelijat kuvaavat YK:n ilmastokokouksessa syntynyttä jumia Bakussa Azerbaidžaissa.
Kokouksessa on alkamassa viimeinen, ratkaiseva viikko, jolloin Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneiden maiden ministerit saapuvat paikalle muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Sopimukseen ovat toistaiseksi sitoutuneet kaikki maailman maat.
Pääasioiden pitäisi olla tässä vaiheessa kokousta valmiita, jotta poliittiset päättäjät pääsisivät saapuessaan tekemään niistä päätöksiä. Bakussa lähes kaikki tärkeimmät kohdat ovat yhä levällään.
– Neuvottelut ovat siirtymässä toiselle viikolle ja ministeritasolle vailla edistystä kokouksen EU:lle keskeisissä asioissa. [—] Lähes kaikki päätettävät asiat ovat auki, ja maiden näkemykset kaukana toisistaan, neuvottelutiimin raportissa kerrotaan.
Azerbaidžanin Aliyev arvostelee EU:ta
Erityisesti puheenjohtajamaa Azerbaidžanin toiminta antaa aihetta huoleen.
– Päästöjen hillinnän osalta huolestuttavaa on, COP29-puheenjohtaja ei osoita halukkuutta asian edistämiseen millään neuvotteluraiteella ja etenkin Saudi-Arabia järjestelmällisesti torppaa pienenkin edistymisen, raportissa sanotaan.
Azerbaidžan vei huomion jo viime viikolla, kun presidentti Ilham Aliyev arvosteli avajaispuuheessaan suoraan EU:ta, Yhdysvaltoja ja länsimaiden mediaa. Puhe oli maiden välisen ilmastodiplomatian päänäyttämöllä poikkeuksellinen ja erityisesti, koska se pidettiin koko kokousta luotsaavan maan suulla.
Katso videolta, kuinka Aliyev syyttää EU:ta fossiiliriippuvuudesta:
Aliyev puhui myös öljystä ja kaasusta ”jumalan lahjana” ilmastokokouksessa, jossa viime vuonna Dubaissa syntynyttä fossiilisopua pitäisi viedä käytäntöön. Myöhemmin hän syytti Ranskaa ja Hollantia kolonialismista, minkä jälkeen Ranskan ministeri perui tulonsa Bakuun.
Lisäksi lähes kaikki maailman rikkaimpien G20-maiden johtajat jättivät ilmastokokouksen väliin Brasilian huippukokouksen vuoksi. EU-komission puheenjohtaja Ursula on der Leyen taas jäi pois parlamentin kiireiden seurauksena.
– Aliyeville tämä oli suuri pettymys, joka osaltaan lienee vaikuttanut hänen purkauksiinsa myös tällä globaalilla areenalla, raportissa tulkitaan.
Kokouksessa nähtiin myös ulosmarssi, kun Argentiinan neuvottelijat pakkasivat laukkunsa ja poistuivat paikalta presidentti Javier Milein käskystä. Hänet tunnetaan muun muassa ilmastodenialismistaan.
Kokouksesta on alusta saakka varjostanut myös Yhdysvaltain aie irtautua koko Pariisin ilmastosopimuksesta Donald Trumpin valinnan myötä.
Saudi-Arabia rellestää tyylillä ”my way or highway”
EU:n pääneuvottelija Outi Honkatukia kuvaa Ylelle ensimmäistä kokousviikkoa huonoksi. Kokoushuoneissa taas erityisesti yksi maa on jarruttanut neuvottelujen etenemistä.
– Saudi-Arabian rellestää ihan miten haluaa. Se kieltäytyy kaikista rakentavista ehdotuksista. Et voi neuvotella jonkun kanssa, joka ei halua katsoa mitään muuta ehdotusta kuin omaa ehdotustaan. Heillä on asenne, että ”my way or highway”.
Honkatukian mukaan erityisesti päästöjen vähentämistä koskevat neuvottelut sakkaavat. Bakussa pitäisi päättää keinoista, joilla viime vuoden päätös irtautua fossiilisista polttoaineista viedään käytäntöön. Dubain kokouksen sopua juhlittiin historiallisena.
– Se jäi kirjauksen tasolle. Arabiryhmän tulkinta on, että se kirjaus on ”menu of opions”, eli sieltä voisi valita mitä huvittaa tehdä.
Toinen iso asia on ilmastorahoitus, jota köyhät maat tarvitsevat puhtaaseen energiaan siirtymisessä.
Yle kertoi viime viikolla, että Kiina ja kehittyvistä maista koostuva maaryhmä G77 löivät pöytään tylyn esityksen, jonka mukaan länsimaiden tulisi maksaa jopa 1,3 tuhatta miljardia euroa ilmastorahaa vuodessa. Tähän saakka tavoite on ollut 100 miljardia vuodessa.
25 sivun sekamelska
Honkatukian mukaan sama summa on yhä pöydällä ”25 sivun sekamelskan” eli esityksen muodossa, eivätkä Kiina tai rikkaat öljymaat halua vieläkään osallistua rahan antamiseen. Rahoittajien joukon laajentaminen on ollut EU:lle kynnyskysymys.
Honkatukia mukaan Kiina ja kumppanit haluavat rahoituksen lisäksi julkisista varoista kaivettuna lahjarahana. EU:n mielestä taas rahoitukseen pitäisi saada mukaan vauraiden kehitysmaiden lisäksi yksityiset rahavirrat.
Toistaiseksi neuvotteluasemat eivät ole liikkuneet.
– Ei ole tultu yhtään vastaan. G77-maat lähtevät siitä, että kaikki keskustelu rahoittajien joukon laajentamisesta ei kuulu mandaattiin eli siitä ei pitäisi keskustella.
Onko kokouksesta toisin sanoen tulossa pannukakku, kuten Kööpenhaminan ilmastokokouksesta aikanaan? Tuolloin ilmastosopimus jäi solmimatta osittain puheenjohtajamaa Tanskan osaamattomuuden vuoksi.
– Tämä oli hyppy tuntemattomaan. Ennen kuin Azerbaidžanista tuli puheenjohtaja, kukaan meistä ei ollut koskaan tavannut ketään azerbaidžanilaista neuvottelijaa. Heillä on ollut jyrkkä oppimiskäyrä, Honkatukia muotoilee.
Hän sanoo, että ”kelvollisen” lopputuloksen mahdollisuus on Bakussa yhä olemassa. Sellainen olisi EU:n mielestä, että uudesta rahoitustavoitteesta saataisiin jokin ”järkevä” päätös ja päästöjen vähentämisestä jokin kirjaus.
