Valtaosa suhtautuu sotilasliiton jäsenyyteen kuitenkin myönteisesti.
Suomalaisten Nato-myönteisyys on vähentynyt, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kyselytutkimuksesta.
Vastaajista 71 prosenttia kertoi suhtautuvansa Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Osuus laski viisi prosenttiyksikköä viime keväästä, jolloin asiaa kysyttiin edellisen kerran vastaavassa tutkimuksessa.
Kielteisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuvien osuus pysyi lähes ennallaan kymmenessä prosentissa. Sen sijaan neutraalisti jäsenyyteen suhtautuvien osuus nousi 17 prosenttiin, kun se oli keväällä 14 prosenttia.
Miehet suhtautuvat Nato-jäsenyyteen myönteisemmin kuin naiset. Miehistä 77 prosenttia kertoi suhtautuvansa sotilasliiton jäsenyyteen myönteisesti, kun naisista näin kertoi 65 prosenttia.
Vasemmistossa ”rauhansiipi”
Eduskuntapuolueista kokoomuksen kannattajat ovat kaikkein Nato-myönteisimpiä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä kokoomuksen äänestäjästä kertoi suhtautuvansa jäsenyyteen myönteisesti.
Kaikkein nihkeimmin sotilasliiton jäsenyyteen suhtautuvat vasemmistoliiton kannattajat. Heistä vain 37 prosenttia kertoi suhtautuvansa jäsenyyteen myönteisesti.
Seuraavaksi vähiten Nato-myönteisyyttä on vihreiden kannattajissa, joista 63 prosenttia kertoi myönteisestä suhtautumisestaan.
Evan viestintäpäällikkö Mikko Laakso sanoo, että vasemmistoliittoon ja mahdollisesti vihreisiin vaikuttaisi olevan muodostumassa muita varauksellisemmin Natoon suhtautuva ”rauhansiipi”.
– Asenteisiin saattavat vaikuttaa muun muassa suurimman Nato-liittolaisen, Yhdysvaltojen, Lähi-idän politiikka sekä keskustelu Suomen osallistumisesta liittouman ydinaseharjoituksiin, Laakso pohtii Evan tiedotteessa.
Demarit myönteisiä
Suurimman oppositiopuolueen eli SDP:n kannattajat ovat vasemmistopuolueista selvästi Nato-myönteisimpiä. Demareiden äänestäjistä 77 prosenttia kertoi suhtautuvansa jäsenyyteen myönteisesti.
Osuus oli isompi kuin esimerkiksi hallituspuolue perussuomalaisilla, joiden kannattajista 72 prosenttia kertoi myönteisestä suhtautumisestaan Nato-jäsenyyteen.
Evan kyselyyn vastasi noin 2 000 aikuista suomalaista lokakuussa. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
