Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan suomalaisten susipelko ei ole kasvanut samassa tahdissa kuin susien määrä. Useampi koiraansa vapaana pitävä kuitenkin pitää sutta riskinä.
Marjo Alste,
Petri Julkunen
Suomalaiset eivät pelkää susia aiempaa enempää, vaikka niiden määrä on kasvanut. Tieto selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta selvityksestä.
Tutkimuksen mukaan susiin liittyvät käsitykset ja tunteet ovat pysyneet samanlaisina kantojen kasvusta huolimatta.
Susia kertoi pelkäävänsä paljon tai erittäin paljon noin 35 prosenttia vastaajista. Luku on sama kuin neljä vuotta aiemmin tehdyssä mittauksessa. Suurin osa susialueilla asuvista ei koe sutta arjessaan merkittäväksi riskiksi.
Kyselytutkimuksesta vastannut Luken erikoistutkija Jani Pellikka pitää muutoksia yllättävän pieninä, sillä sudet ovat lisäksi levittäytyneet uusille alueille.
– Edellisen kyselyn jälkeen sudesta on käyty voimakasta poliittista keskustelua esimerkiksi metsästystä kannattaneen kansalaisaloitteen myötä. Lisäksi kotieläinvahinkojen määrä on kasvanut.
Pellikka selittää tutkimustulosta sillä, että moni on löytänyt keinon sopeutua susiin. Lisäksi on paljon ihmisiä, joita sudet eivät hetkauta.
– Tutkimuksen mukaan puolet väestöstä arvioi, ettei susi ole merkittävä heidän lähipiirissään. Susista ei keskustella, vaan ne ovat etäinen ja kaukainen asia. Tulosta voi pitää yllättävänä.
Moni pitää sutta riskinä koiralle
Yhä useampi koiraansa susialueella vapaana pitävä kuitenkin kokee, että metsässä kytkemättömänä liikkuvalle koiralle susi on riski. Näin ajattelevista koiranomistajista jopa 52 prosenttia koki suden vähintään kohtalaiseksi uhaksi. Vuonna 2020 vastaava luku oli 43 prosenttia. Toisaalta tutkimukseen vastanneet pitivät vilkkaita teitä ja muita koiria suurempana riskinä kuin susia.
Reilu kolmannes eli 37 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että susia on metsästetty viimeisen viiden vuoden aikana liian vähän.
Samaan aikaan suden susien suojelun kannatus on kasvanut, joskin suurin osa vastaajista kertoi suhtautuvansa suden suojeluun neutraalisti. Tämä 30 prosentin joukko ei joko kokenut tarpeelliseksi tai ei osannut muodostaa voimakasta mielipidettä suden metsästyksestä.
– Susi symboloi erilaisia asioita eri ihmisille – joillekin luonnon monimuotoisuutta ja suojelun tarvetta, toisille uhkaa ja pelkoa, Pellikka sanoo Luken tiedotteessa.
Susihavainnot ovat kuluvan vuoden aikana muuttaneet lasten arkea monessa kunnassa. Esimerkiksi Lempäälässä ja Luumäellä kunnat tekivät muutoksia koulukyytien järjestelyihin susihavaintojen jälkeen.
Alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmat eivät kuitenkaan ole aiempaa huolestuneempia susista. Susia pelkäsi pienessä määrin noin kolmannes vanhemmista. Sama osuus ei pelännyt susia lainkaan.
