NANCHANG Naiset tuovat kukka-asetelmia avaraan pääaulaan, missä työmiehet vielä kiinnittävät listoja seiniin. Robottipölynimuri puhdistaa lattiaa, alakertaan vievistä kierreportaista kuuluu poraamisen ääntä.
Nanchangin oopperatalon avajaiskonsertti alkaa muutaman tunnin kuluttua ja vaikuttaa siltä, että täysin valmista ei siihen mennessä tule.
Talon suomalainen arkkitehti kuitenkin huokaisee helpotuksesta. Kun Jyri Eskola kävi täällä edellisen kerran kaksi viikkoa sitten, oli näkymä pahasti keskeneräinen.
Puuttuvat listat ja kaiteet tai vielä toimimaton yleisö-WC eivät illan ohjelmaa peruuta.
– Tapahtui kiinalainen ihme. Kun avajaispäivä oli lyöty lukkoon, siihen piti päästä. Nyt ollaan valmiissa rakennuksessa, PES-Arkkitehdit Oy:n Kiinan-toimiston vetäjä Eskola iloitsee.
Alla olevalla videolla Eskolan kollegat Jarkko Salminen ja Tuomas Silvennoinen kertovat rakennuksen koosta ja tavasta, jolla kiinalaiset puhuivat kulttuuritalon rakentamisesta.
Suomalaiset voittivat suunnittelukilpailun
Suomalainen arkkitehtitoimisto PES on toiminut Kiinassa vuodesta 2005 alkaen. Se on menestynyt Kiinan suurilla markkinoilla etenkin kulttuurirakentamisessa.
Ennen Nanchangia PES suunnitteli kulttuuri- ja taidekeskukset Fuzhouhun ja Nanjingiin. Shanghaihin rakennetaan parhaillaan toimiston suunnittelemaa sukellusvenemuseota.
Hankkeet ovat tulleet arkkitehtuurikilpailujen kautta.
Kaakkois-Kiinassa sijaitseva 6,5 miljoonan asukkaan Nanchang järjesti kilpailun uudesta oopperatalosta vuonna 2020.
Suunnittelutyö jouduttiin tekemään koronaeristyksen aikana etäyhteyksillä. Työtunteja lisäsi se, että tilaajat halusivat keskustella paljon rakennuksen pienimmistäkin yksityiskohdista.
PES:n pääarkkitehdin Tuomas Silvennoisen mukaan se on tyypillistä Kiinassa.
– Kiinassa monet asiat ovat yllätyksellisiä, mutta niiden taustalla on aina tietynlainen rakennusten runouden ymmärrys, Silvennoinen sanoo.
– Olemme käyneet pitkiä keskusteluja talon tarinasta. Mitä se viestii, miksi se on sellainen kuin se on. Keskustelu alkoi jo kilpailuvaiheessa, ja se on jatkunut koko hankkeen ajan.
Yhdistelmä suomalaista ja kiinalaista
Kiinalaiset rakennuttajat eivät ole julkistaneet Nanchangin oopperatalon hintaa. Arviot liikkuvat 70–90 miljoonan euron välimaastossa.
Hinta on suurin piirtein samaa luokkaa kuin Turun musiikkitalo Fuugalla, jonka on määrä valmistua vuonna 2026. PES:n arkkitehdit ovat suunnitelleet myös sen.
Talojen ulkomuodoissa ja sisustusratkaisuissa on yhtäläisyyksiä. Suurin ero on koossa: Nanchangin rakennus on 45 000 neliön kokoinen eli noin kolme kertaa Fuugaa suurempi.
– Kiinassa pystytään alhaisemman kustannustason takia tekemään asioita, joihin Euroopassa ei kyetä, PES:n toimitusjohtaja Jarkko Salminen sanoo.
Salmisen mukaan Kiinassa vain muutama prosentti rakentamisesta on korkealaatuista. Nanchangin oopperatalo voidaan laskea tähän kategoriaan.
Oopperatalo erottuu suomalaisen pelkistetyllä arkkitehtuurillaan perinteisistä kiinalaisista kulttuurirakennuksista.
Kiinalainen rakennusperinne pääsee esille oopperatalon yksityiskohdissa. Sekä julkisivuissa että rakennuksen sisällä on käytetty Jiangxin maakunnan maailmankuulua keramiikkaa. 1 600 istumapaikan salin seinät ovat bambua.
Katso alla olevalta videolta, miltä Nanchangin kiinalaisyleisö avajaisissa kokemastaan ajatteli:
Rakentaminen alkoi juuri ennen lamaa
Rakennus- ja kiinteistöala on ratkaisevan tärkeä Kiinan kansantaloudelle. Se vastaa noin viidenneksestä maan bruttokansantuotteesta.
Rakennusala ajautui lamaan kolmisen vuotta sitten.
2010-luvulla rakennusmarkkinat ylikuumenivat holtittomasti. Seurauksena oli miljoonia tyhjäksi jääneitä uusia rakennuksia ja alan yritysten konkurssiaalto. Kiinteistöalan suurin yhtiö Evergrande yrittää selvitä peräti 300 miljardin dollarin veloistaan Yhdysvaltain lainsäädännön avulla: tekemällä konkurssin Yhdysvalloissa yhtiö pääsi velkajärjestelyyn, joka suojelee sitä kiinalaisilta velkojilta.
– Olimme onnekkaita, että rakentaminen Nanchangissa käynnistyi ennen kiinteistökuplan puhkeamista. Oopperatalo oli pakko rakentaa loppuun, PES:n pääarkkitehti Silvennoinen sanoo.
Suomalaiselle kulttuuriarkkitehtuurille on ainakin teoriassa Kiinassa isot markkinat. Kiinassa on 145 yli miljoonan asukkaan kaupunkia, jotka kaikki haluavat uusia konserttisaleja.
Rakentamisen lama on kuitenkin syvä, ja sillä voi olla pitkiä vaikutuksia.
Arkkitehti Jyri Eskola pitää mahdollisena, ettei hän pääse enää suunnittelemaan Kiinassa yhtä suuria kulttuurirakennuksia kuin Nanchangin oopperatalo.
– Kiina on valtava maa ja täällä on edelleen suuri kapasiteetti kasvulle, joten rakentaminen jatkuu. Todennäköisesti tämänkaltaisia suuria kulttuurilaitoksia ei kuitenkaan jatkossa rakenneta niin kuin aiemmin, Eskola arvioi.
