maanantai, 2 helmikuun

Kansallis­puistoissa yhdistyvät työryhmän mukaan taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Metsästyskin olisi uusiin kansallis­puistoihin osin tervetullutta.

Luonnonmetsätyöryhmä esittää, että Suomeen perustettaisiin 12 uutta kansallispuistoa. Lisäksi se ehdottaa 18 nykyiseen kansallispuistoon lisäalueita.

Ehdotetut kansallispuistot ovat:

  • Aalistunturin kansallispuisto
  • Evon kansallispuisto
  • Haarikon-Lohikosken kansallispuisto
  • Inarijärven kansallispuisto
  • Juuanvaaran kansallispuisto
  • Kivaloiden kansallispuisto
  • Lounais-Lapin erämaan kansallispuisto
  • Mänttä-Keurusselän kansallispuisto
  • Pyhäjärven kansallispuisto
  • Teisko-Pukalan kansallispuisto
  • Vaara-Kainuun taidekansallispuisto
  • Vuotoksen kansallispuisto

Lisäksi nykyisistä kansallispuistoista 18:aan esitetään laajennuksia.

Suomessa on tällä hetkellä 42 kansallispuistoa.

Luonnonmetsätyöryhmä on metsiä kartoittanut asiantuntijaryhmä. Se on kartoittanut vuosina 2020–2025 valtion omistamia, suojelemattomia vanhoja metsiä ja soita. Kartoitusta on rahoittanut Koneen säätiö.

Esitykset kansallispuistoista pohjautuvat tähän työhön, valtion metsien luonnonmetsäkartoituksiin ja niin sanottuun luontokäytävähankkeeseen. Hankkeessa luodaan olemassa olevista metsiensuojelualueista koko maan kattava verkosto.

Luonnonmetsätyöryhmä esittää uusiksi kansallispuistoiksi sellaisia alueita, joiden edustamia luontotyyppejä nykyisestä kansallispuistoverkostosta puuttuu.

Puuttuvia luontotyyppejä ovat esimerkiksi eteläisten vaarojen sumumetsät, rehevät järvialueet ja suurjokien varret. Lisäksi Kainuun metsäluonto on heikosti suojeltua.

Esityksessä on myös mukana paljon suoluontoa. Merialueita siitä ei sen sijaan löydy.

Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan kansallispuistoverkostossa olisi muitakin lisäystarpeita, esimerkiksi Kilpisjärven suurtunturit ja Pohjanlahden rannikko.

Katso klikkaamalla kuvat kaikista ehdotetuista kansallispuistoista:

Kansallispuistoissa yhdistyvät työryhmän mukaan taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Myös retkeily, matkailu ja luonnonsuojelu lyövät niissä kättä. Metsästyskin olisi uusiin kansallispuistoihin osin tervetullutta.

– Ihmiset ja alueet haluavat kansallispuistoja. Kaikki Suomen suuret kaupungit toivovat, että vieressä olisi kansallispuisto, sanoo Risto Sulkava luonnonmetsätyöryhmästä.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun suurta määrää uusia alueita esitettiin kansallispuistoksi edellisen kerran.

Vuonna 1976 julkaistiin kansallispuistokomitean mietintö, jonka seurauksena Suomeen perustettiin 11 uutta kansallispuistoa. Puistot perustettiin vuonna 1982.

Koli on yksi viime aikoina kasvaneista kansallispuistoista. Videolla toimittaja Petri Karvinen kertoo kansallispuistojen laajenemisesta:

Suomi on sitoutunut useissa kansainvälisissä sopimuksissa pysäyttämään luontokadon, ennallistamaan luontotyyppejä, lisäämään metsien muodostamia hiilinieluja sekä suojelemaan eri lajeja ja luontotyyppejä.

Kaikkien näiden toteuttamisessa tärkein keino olisi luonnonsuojelualueiden lisääminen, työryhmä toteaa raportissaan.

– Suomi on sitoutunut suojelemaan 30 prosenttia pinta-alastaan [YK:n biodiversiteettisopimuksessa], joten tämä esitys ei tätä aukkoa täytä. Jää vielä melkein neljä miljoonaa hehtaaria tarvetta lisäsuojelulle, Sulkava sanoo.

Uusista ehdotetuista kansallispuistoista on kokonaan talouskäytössä noin 82 tuhatta hehtaaria ja laajennettavista kansallispuistoista noin 63 tuhatta hehtaaria. Esitysten kokonaispinta-ala mukaan lukien jo suojellut alueet on yhteensä 362 231 hehtaaria.

Alueet ovat pääasiassa Suomen valtion omistamia maita, mutta työryhmä esittää myös lakimuutosta, jolla yksityismaita voisi liittää kansallispuistoon omistajan hakemuksen perusteella.

– Tämä toisi niille alueille suojan kaivostoimintaa ja malminetsintää vastaan, mikä on monelle yksityisen suojelualueen omistajalle tärkeä juttu, Sulkava sanoo.

Hänen mukaansa se mahdollistaisi myös suojelualueiden rahoituksen monipuolistamisen. Esimerkiksi ekologisessa kompensaatiossa yksityinen metsänomistaja saisi alueesta kompensaation tuottaman hinnan ja voisi sen jälkeen perustaa yksityisen suojelualueen, joka liitettäisiin kansallispuistoon.

Luonnonmetsätyöryhmän kansallispuistoesitykset etenevät Sulkavan mukaan vain, jos alueilla, esimerkiksi maakuntien liitoilla tai kunnilla, on intoa ajaa asiaa eteenpäin.

Share.
Exit mobile version