Suomessa elää tällä hetkellä 10–20 naalia. Osa niistä on muuttanut tänne rajan yli.
Suomen Käsivarressa on syntynyt viime vuonna kolme naalipentuetta. Asia selviää tuoreesta pohjoismaisesta raportista, jonka tekemisessä Metsähallitus on ollut mukana.
Suomen naalipopulaation arvioitu koko on tällä hetkellä 10–20 yksilöä, kertoo Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonsuojelujen erityisasiantuntija Jukka Ikonen. Naalit kuitenkin liikkuvat paljon rajan yli.
– Muuttovoittoa on. Tälläkin hetkellä meidän pesivä kanta on osittain peräisin Norjan puolella tehdyistä istutuksista aiemmilta vuosilta, Ikonen kertoo.
Villinaalien kasvatustarha sijaitsee Norjan puolella. Myös istutukset tehdään vain Norjaan, mutta välillä hyvinkin lähellä Ruotsin ja Suomen rajaa.
Neljä vuotta pesintöjä
Naalit ovat pesineet Suomen tuntureilla vuosittain viimeiset neljä vuotta.
Naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa naalit pesivät kuitenkin huomattavasti paljon ahkerammin kuin meillä Suomessa. Ruotsissa pentueita oli viime vuonna 56 ja Norjassa 38.
Ikosen mukaan se johtuu yksinkertaisesti siitä, että naalille soveltuvia tunturialueita on Suomessa huomattavasti vähemmän.
– Kanta ei ole ollut erityisen suuri koskaan Suomen tuntureilla eikä se erityisen suureksi voi ikinä kasvaakaan, Ikonen selittää.
Yksi syy on kettujen esiintyminen. Ympäristöjärjestö WWF on kampanjoinut ketun ruokkimisen estämiseksi. Kettu kun hyödyntää ravinnokseen tehokkaasti ihmisen taaksensa jättämät ruokajätteet ja kalanperkeet.
Kanta kaukana elinvoimaisesta
Vielä 2000-luvun alussa Fennoskandiassa Suomen, Ruotsin ja Norjan tunturialueilla eli vain 40–60 naalia.
Viime vuonna naalipopulaatio alueella oli arviolta 526 aikuista yksilöä, mikä on joitain kymmeniä yksilöitä vähemmän kuin edellisvuonna.
Naalikanta on kuitenkin edelleen kaukana elinvoimaisesta.
Kantaa pyritään vahvistamaan istutusten lisäksi tukiruokinnalla ja kettujen metsästämisellä sekä sisäsiittoisuuden vähentämisellä.
Sisäsiittoisuus heikentää naalikannan lisääntymismenestystä ja aikuisten naalien selviytymistä. Nykyisellään alueiden välinen muuttoliike on liian vähäistä sisäsiittoisuuden hillitsemiseksi.
Ongelmaa pyritään ratkomaan lisäämällä ruokinta-automaatteja naalien ydinalueiden välisille tuntureille.
Naalia ei saa ruokkia
Viime vuonna Fennoskandiassa todettiin kaikkiaan 97 naalipentuetta. Se on merkittävä lasku edellisvuoden 139 pentueesta. Suurin syy on pikkujyrsijöiden eli myyrien ja sopulien vähäinen määrä.
Poikkeuksellisen sateinen talvi haittasi pikkujyrsijöiden ravinnonsaantia ja vähensi lisääntymistä. Ikosen mukaan tulevina vuosina kantojen odotetaan lähtevän taas nousuun.
– Eli sieltä olisi odotettaissa ehkä enemmänkin pentueita ja varsinkin suurempia pentumääriä, Ikonen ennakoi.
Tällä hetkellä suunta on hidas mutta positiivinen.
Viime vuona naaleihin on voinut törmätä Käsivarren erämaa-alueilla ja satunnaisesti myös Pöyrisjärven, Paistunturin ja Kaldoaivin tunturialueilla. Ikosen mukaan retkeilijöiltä onkin tullut satunnaisia naalihavaintoja viime vuosina.
Mikäli naalin sattuu kohtaamaan luonnossa, ei sitä tule ruokkia, Ikonen neuvoo.
– Ei toivota, että ne (naalit) oppivat siihen, että ruokaa olisi retkeilijältä tarjolla.
