Suomalaisessa autokaupassa eletään nyt kahta täysin päinvastaista arkea.
Samalla kun uusien autojen kauppa rämpii pohjalukemissa, nousee käytettyjen henkilöautojen tuonti ulkomailta tänä vuonna lähelle ennätyslukemia. Jopa vuoden 2019 ennätystä kolkutellaan.
– Käytettyjen tuonti näyttää jälleen kasvavan, ja heinäkuu oli erityisen vilkas käytettyjen tuontikuukausi. Koko vuoden tuonti nousee 45 000 auton paikkeille, arvioi autoalan etujärjestön Autotuojat ja -teollisuuden toimitusjohtaja Tero Kallio.
Uusien autojen ensirekisteröinnit taas putoavat Kallion mukaan alimmilleen sitten lamavuoden 1993. Autoalan virallisen ennusteen mukaan uusia henkilöautoja rekisteröidään tänä vuonna noin 75 000 kappaletta. Käytettyjen tuontiin suhteutettuna luku on Kallion mukaan täysin kestämättömällä tasolla.
– Olemme kansantaloutena liukuneet Itä-Euroopan maiden porukkaan ja se näkyy siinä, että meille tuodaan käytettyjä autoja ulkomailta koko ajan enemmän suhteessa uusien autojen myyntimääriin. Tämä on kokonaiskansantalouden kannalta ei-toivottava kehitys ja kielii kansakunnan hiipuvasta ostovoimasta, kun autot ostetaan yhä useammin käytettynä ulkomailta ja harvemmin kotimaasta uutena.
Eikä tuleva arvonlisäveron korotus kohenna ahdinkoa yhtään.
– Poliittisten päättäjien pitäisi laittaa se merkille. Lääkkeitä on olemassa, pikalääkkeenä esimerkiksi romutuspalkkion palautus käyttöön. Se piristäisi uusien auton kauppaa. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan autoveron alennus.
Kallion mukaan uusien kauppa piristyy ensi vuonna hiukan tästä vuodesta, mutta jatkaa edelleen historiallisen matalalla tasolla. Käytettyjen tuonti tallaa ensi vuodenkin tämän vuoden lukemissa.
Kotimaisen käytetyn eli Suomi-auton kauppakin on Kallion mukaan piristymään päin.
Miljardi vuodessa ulkomaille
Kallion mukaan suomalaiset kantavat joka vuosi toista miljardia euroa ulkomaille käytettyjen ostoon. Muista EU-maista Suomeen tullaan käytetyn ostoon vain harvoin, muun muassa autoverosyistä. Sillä on jo kansantaloudellistakin merkitystä esimerkiksi verotulojen näkökulmasta, Kallion sanoin ”Oy Suomi ab:lle.”
– Meiltä ei myydä käytettyjä autoja ulkomaille, mutta me haemme niitä muualta. Esimerkiksi Ruotsissa tämä balanssi on täysin toisinpäin. Ruotsista haetaan autoja paljon enemmän kuin sinne ostetaan.
Autokauppa noidankehässä
Kallion mukaan hiipunut uusien osto on johtanut autokaupan erikoiseen kierteeseen, joka lisää käytettyjen tuontia. Kun uusia autoja myydään Suomessa joka vuosi vähemmän, niistä kertyy vaihtoautohalleihin muutaman vuoden päästä yhä vähemmän vaihtoautoja. Tällöin autoliikkeet täyttävät käytettyjen kysyntää tuonnilla ulkomailta.
– Tämä on noidankehä, joka ruokkii itseään, Kallio selittää logiikkaa.
Kallion mukaan niin autonostajat kuin autoliikkeetkin toimivat tässä täysin oikein. Kallion syyttävä sormi sojottaa lainsäätäjän suuntaan.
Lataushybridit nousussa
Käytettyjen tuontitilastosta pistää erityisesti silmään ladattavien hybridien osuuden voimakas nousu tänä vuonna.
Niitä oli tammi-heinäkuussa jo 47 prosenttia kaikista käytettynä tuoduista, kun taas uusien kaupassa ladattavien osuus on vakiintunut 20 prosenttiin.
– Käytettyjen lataushybridien saatavuus on parantunut merkittävästi. 1–3 vuotta sitten uutena ostetut hybridit ovat nyt tulleet käytettyjen markkinoille, avaa syytä autonmyyntiketju Sakan toimitusjohtaja Petri Poukkula.
Kallion mukaan käytettyjen pistokehybridien suosion taustalla on niiden pidentynyt toimintasäde yhdellä latauksella.
– Vaihtoautohalleihin on alkanut kertyä hybrideitä, joiden latausväli on 60–100 kilometriä. Näillä moni pääsee mökkimatkastaan jo puolet sähköllä, ja se tuntuu suoraan jo polttoainekuluissa, Kallio selittää.
Komponenttipula loi tilastoharhan
Myös käytettyjen sähköautojen tuontiosuus on yhä kasvanut, mutta hybrideihin verrattuna maltillisesti.
Poukkulan mukaan täyssähköautojen korkeampi hankintahinta ja tiettyjen mallien rajallinen saatavuus ovat hidastaneet siirtymistä. Myös latausinfraan liittyvät kysymykset puhuttavat kuluttajaa.
– Vaikka latausverkosto on laajentunut ja laajenee, se ei ole vielä yhtä kattava kuin perinteisen polttoaineen jakeluverkosto Suomessa.
Käytettyjen täyssähköisten suunta on kuitenkin eri kuin uusien sähköautojen ensirekisteröinnessä.
Uusien sähköautojen osuus on laskenut tänä vuonna, mutta Kallion mukaan se on osin tilastoharhaa. Parin vuoden takainen autotehtaiden komponenttipula johti autotoimitusten viivästymiseen ja pitkiin toimitusaikoihin. Siksi moni autonsa vuonna 2022 tilannut sai uuden sähköpelinsä käyttöönsä vasta 2023 ja samalla rekisteriin.
– Rekisteröintitilastot antavat nyt harhan, että viime vuonna olisi ollut hirvittävä kysyntä sähköautoihin, mitä se ei ollut. Viivästysten vuoksi vuoden 2023 tilastoissa ovat pitkälti mukana kahden vuoden sähköautotilaukset.
Nyt komponenttipulaa ei enää ole, ja autojen toimitusaika on palannut normaaliin.
Sakan Poukkula uskoo, että lataushybridien ja täyssähköautojen osuus jatkaa tasaista kasvua tulevina vuosina.
– Polttomoottoriautojen osuus on kuitenkin valtavirtaa vielä pitkään. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että käyttövoimien markkinaosuustrendit muuttuisivat merkittävästi, Pukkula arvioi.
Ruotsista ja Saksasta
Käytettyjen tuonnin ykkösmerkkejä ovat lataushybrideissä Volvo, BMW ja Mercedes-Benz. Täyssähköisten ylivoimainen kärkimerkki on Tesla. Mersu, Polestar ja Volkswagen tulevat seuraavina, mutta reilusti perässä.
Ruotsi ja Saksa ovat olleet pitkään hakureissujen ykkössuuntia. Noin 60 prosenttia tuontikäytetyistä haetaan tänä vuonna Ruotsista, 25 prosenttia Saksasta ja loput 15 prosenttia muualta.
Kallion mukaan autoliikkeet hoitavat jo noin 75 prosenttia käytettyjen tuonnista ja noin neljäsosan autonostajat hakevat itse ulkomailta. Valtaosa hankkii tuontiautonsa siis kotimaan autoliikkeestä samaan tapaan kuin Suomi-autotkin.
