Suomeen tulee kiihtyvää tahtia tänne kuulumattomia eliöitä. Tilanteelle ei ole helpotusta niin kauan kun tavara, kasvit ja elintarvikkeet jatkavat liikkumistaan maiden välillä.
– Kaikista uhkakuvista ehkä pelottavin on laji, jolla on nopea kyky lisääntyä, sanoo metsien terveyden ja biodiversiteetin erikoistutkija Sannakajsa Velmala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Hän listaa erilaisia tulevaisuudennäkymiä, joita Suomella voi olla edessään yhteiselossa vieraslajien kanssa.
Vieraslaji on ihmisen toiminnan mukana uudelle alueelle levittäytyvä laji. Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia luonnolle tai ihmiselle. Tulokaslaji puolestaan on laji, joka levittäytyy luontaisesti itse uuteen ympäristöön esimerkiksi ilmaston lämpenemisen myötä.
Laajat vilja- tai puustotuhot mahdollisia
Yksi pahimmista vieraslajin aiheuttamista haitoista Suomelle ja suomalaisille olisi tilanne, jossa nopeasti lisääntyvä tuhooja pääsisi paljon viljeltyyn ruoantuotantokasviin.
Jos tuhoojalle ei ole luontaista vihollista, eikä viranomainen pysty eristämään leviämisaluetta, leviää vieraslaji nopeasti ja laajalle, arvio Luken Velmala.
Hitaasti leviävä laji ei välttämättä aiheuta laajaa huolta, mutta useita sukupolvia yhden kasvukauden aikana lisääntyvä laji voisi saada aikaan merkittävää haittaa.
Suomen metsissä on runsaana kolmea puulajia eli kuusta, mäntyä ja koivua.
– Kauhuskenaario olisi, että jokin tällainen mikrobi vaikuttaisi näihin pääpuulajeihin.
Jos tuhooja kykenisi leviämään nopeasti laajalle alueelle ja sopeutumaan mahdollisesti lauhtuviin talviin, tilanne voisi koitua vakavaksi.
– Silloin me nähtäisiin sellaisia laajoja metsätuhoja, joita on nähty esimerkiksi Pohjois-Amerikassa.
Vieraslajien leviäminen kiihtynyt
Vieraslajien leviäminen on tällä hetkellä nopeasti kiihtyvä ilmiö, Velmala kertoo.
Leviämiseen vaikuttaa kaksi toisiinsa kytköksissä olevaa asiaa: maailmanlaajuisen liikenteen lisääntyminen ja ilmastonmuutos.
– Globaali kauppa lisää mahdollisuuksia näille lajeille levitä, ja lauhtuvat talvet poistavat sen edun, joka pohjoisilla mailla on ollut, kun meillä on talvi rajoittanut monen lajin leviämistä, Velmala kertoo.
Hänen mukaansa vieraslajien leviäminen on kiihtynyt etenkin edellisen viidenkymmenen vuoden aikana.
Historia tuntee tautien laajaa leviämistä ihmisen liikkumisen mukana vähintään vuosisatoja taaksepäin. Lääkärilehti Duodecimin mukaan maailmanlaajuisiksi levinneitä influenssapandemioita on esiintynyt ainakin 1700-luvulta lähtien.
Esimerkiksi Espanjantauti levisi laivaliikenteen mukana Suomeen reilu sata vuotta sitten ja saattoi ankarimmillaan tappaa nuoren aikuisen vain muutamassa päivässä.
Viranomaisten mahdollisuudet valvontaan ovat heikot
Velmalan mukaan viranomaiset ja tutkijat ovat hyvin tietoisia riskistä.
Euroopan unionin alueella kaupalla on kuitenkin vapaa liikkuvuus.
– Rajalla valvonta on hyvin haastavaa ja sellaista viranomaisresurssia ei varmasti missään ole, Velmala sanoo.
Toimintaketjujen omavalvonta korostuu leviämisen ehkäisyssä. Käytännössä bakteerin tai pienten eliöiden poistaminen kasveista varmuudella on kuitenkin mahdotonta.
Velmala uskoo, että toimijoilla on halu toimia oikein, mutta esimerkiksi Suomeen muualta Euroopasta tuotavia ruukkukasveja tai kevätkukkia ei voida desinfioida tai kuumentaa.
– Ajattelen, että meillä nykymuodossaan näiden lajien leviämisen estäminen ei toimi. Niitä varmasti tulee lisää.
Valtakunnallinen vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen vahvistaa Velmalan näkemyksen. Ei ole olemassa esimerkiksi laitetta, jolla kaikki mahdolliset tuholaisten munat voitaisiin havaita.
Miten kuluttaja voi vaikuttaa?
Suomessa Tulli valvoo haitallisten vieraslajien tuontikiellon toteutumista EU:n ulkopuolelta.
Taimet kannattaa ostaa ammattimaisesta puutarhamyymälästä, jossa tuotteet ovat peräisin valvotusta tuotannosta, neuvoo tulliylitarkastaja Jasmin Joenperä. Hänen mukaansa harrastelijoiden kasvattamissa taimissa on suurempi kasvitauti- ja tuholaisriski.
Reima Leinosen mukaan kaupat ja jälleenmyyjät tekevät tarkastuksia, mutta vaikka toukat ehtisivät tarkastuksen aikana kuoriutua munasta, ne eivät välttämättä ehdi kasvaa helposti havaittavan kokoisiksi.
– On tässä olemassa tällainen porsaanreikä, että ne pääsevät tänne. Mutta tarkkailua kyllä tehdään, se on ihan selvä.
Leinosen mukaan on olemassa selvä mahdollisuus, että tarkastuksista pääsee läpi merkittävää tuhoa ruoantuotannolle tai metsille aiheuttava vieraslaji, vaikka todennäköisyys ei olisikaan suuri.
Sannakajsa Velmalan mukaan kuluttaja voi ehkäistä parhaiten vieraslajien leviämistä suosimalla kotimaassa tuotettuja ja alusta asti kasvaneita puutarhakasveja. Näin voi ehkäistä myös haitallisen vieraslajin päätymistä omaan puutarhaan.
Haitallisen vieraslajin havaitsemisesta tulisi myös ilmoittaa viranomaiselle, jotta lajin levinneisyyttä voidaan seurata.
Haitallisista vieraslajeista on eroteltu lainsäädännössä niin kutsutut karanteenituhoojat ja laatutuhoojat, joiden valvonta kuuluu Ruokavirastolle.
