Petri Peltonen on juuri palannut Washingtonista. Hän oli matkanjohtajana suomalaiselle toimitusjohtajatason yritysvaltuuskunnalle. Yritykset yrittivät houkutella Yhdysvaltojen laivastoa ja rannikkovartiostoa käymään kauppaa jäänmurtajista.
Peltosen mukaan keskusteluja käydään nyt ihan eri tasolla kuin koskaan aiemmin. Nato-jäsenyys ja viime kesän presidenttitason julistus antoivat hyvän alkuvauhdin, kun Joe Biden, Alexander Stubb ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau sopivat jäänmurtoyhteistyöstä.
– Varmasti tästä jotain syntyy, työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerinä työskentelevä Peltonen lupaa.
Vaikein rasti on saada Yhdysvallat suostumaan siihen, että jäänmurtajia rakennettaisiin nimenomaan Suomen telakoille. USA:n lainsäädäntö kieltää valtion laivojen rakentamisen muissa maissa. Verodollarit halutaan pitää kotimaassa. On epäselvää, koskeeko laki myös jäänmurtajia.
Suurimmat rakennushankkeet olisivat lopulta kuitenkin Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Helpompaa on myydä laivoihin osia tai suunnittelupalvelua.
Peltonen kuvaa vastaanottoa Yhdysvalloissa korkeatasoiseksi. Amiraaleja vilisi neuvottelupöydän molemmin puolin.
– On selvää, että puhutaan vuosien, parhaimmassa tapauksessa vuosikymmenten mittaisesta kumppanuudesta.
– Tämä luo varmasti sellaista yhteistyörakennetta, joka luo työpaikkoja kaikkiin näihin maihin, sekä Suomeen että myös Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.
Amerikkalaisten oma murtajarakentaminen takkuaa
Suomalaiset yritykset ovat suunnitelleet valtaosan maailman jäänmurtajista. Jokaista viittä maailman merillä kulkevaa jäänmurtajaa kohti neljä on lähtöisin suomalaiselta piirrustuspöydältä ja kolme laivaa viidestä on rakennettu suomalaisilla telakoilla.
Jos kauppoja syntyy, niitä voi syntyä vaikkapa Wärtsilän moottoreista tai ABB:n akselinsa ympäri kääntyvistä ruoripotkureista.
Yhdysvalloissa ei ole rakennettu järeitä, napa-alueilla toimintakykyisiä jäänmurtajia puoleen vuosisataan. Nyt Yhdysvaltain rannikkovartiostolla on vuosikausien hankintaohjelma, ehkä jopa yhdeksälle uudelle murtajalle.
Maa operoi nyt kahdella napa-alueilla pärjäävällä jäänmurtajalla. Kolme laivaa on tilattu vuosia sitten, mutta rakentaminen ei ole päässyt kunnolla edes alkuun. Kustannukset ovat karanneet ja laivojen valmistuminen viivästynyt.
Tulevasta urakasta yhdysvaltalaistelakat eivät välttämättä selviä yksin. Siksi Helsingin ja Rauman telakat kärkkyvät tilauksia.
Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump tuskin kuitenkaan purkaa sikäläisiä yrityksiä suosivaa lainsäädäntöä.
Jos aikataulu ratkaisee, suomalaisten mahdollisuudet paranevat
Suomalaiset panevat toivonsa siihen, että aikataulupaine mahdollistaisi rakentamisen Yhdysvaltojen ulkopuolella. Suomen maine aikatauluissa pysymisessä, tehokkaassa alihankintaketjussa ja nopeassa toimitusajassa auttaisi.
– Tähän asti amerikkalaisten alushankintojen tärkein ohjaava tekijä on ollut hinta ja korkea kotimaisuusaste. Nyt se on toimitusaika, alivaltiosihteeri Petri Peltonen summaa.
Amerikkalaiset olivat vaikuttuneita siitä, kun Turun telakka pystyi rakentamaan maailman suurimman loistoristeilijän, Icon of the Seas -aluksen alle kolmessa vuodessa.
Myös Turun telakan edustaja oli yritysvaltuuskunnassa. Turkua ei tunneta jäänmurtajaosaamisesta, mutta risteilyalusten rakentajana siellä on osaamista monimutkaisten hankkeiden ja pitkien alihankintaketjujen hallinnasta.
Maailman valtioilla on kova kilpailu päästä hyödyntämään pohjoisen napa-alueen öljy- ja kaasuesiintymiä. Ilmastonmuutos sulattaa jäätä. Napa-alueet on nykyään helpompi tavoittaa, mutta edelleen siihen tarvitaan jäänmurtajien apua.
Vastaava kilpailutilanne on eteläisillä napa-alueilla. Venäjä ja Kiina ryntäävät sinne jo.
Vaikka suomalaiset telakat eivät saisi laivatilauksia, yhdysvaltalaistelakoiden uudenaikaistaminen voi poikia muita tilauksia. Kysyntää voisi olla esimerkiksi Konecranesin nostureista tai loimaalaisen Pemamekin hitsausroboteista.
Vielä kaikki on kuitenkin auki.
Yhdysvalloissa presidentti vaihtuu. Liittovaltion uusi hallinto käynnistelee toimintaansa. Jotain merkkejä tulevaisuudesta voi ounastella aikaisintaan keväällä.
– Malttia tarvitaan. Tämä on pitkä marssi, Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä muistuttaa.
Kanadalaiset ovat samalla apajalla
Valtionpäämiestason jäänmurtajajulistuksen kolmas osapuoli on Kanada. Sekin aikoo ottaa oman osansa amerikkalaistilauksista omien murtajien rakentamisen lisäksi.
Helsingin telakan ostanut kanadalainen Davie etsii Yhdysvalloista telakkaa ostettavaksi tai yhteistyökumppaniksi jäänmurtajien rakentamiseen. Kauppa auttaisi yhtiötä kiertämään Yhdysvaltojen kotimarkkinoita suosivan lainsäädännön.
Arktisen alueen turvallisuuskysymyksiin perehtyneellä kanadalaisprofessorilla onkin teoria, joka voi tuottaa harmaita hiuksia suomalaisyhtiöille.
– Näyttäisi olevan muotoutumassa kuvio, jossa Helsingin telakan osto antoi Davien telakkayhtiölle mahdollisuuden siirtää suomalaisilta hankkimansa teknologia Yhdysvaltoihin, arvioi Calgaryn yliopiston professori Rob Huebert Canadian Press -uutistoimiston haastattelussa heinäkuun lopulla.
Peltosen mielestä hyötyä jää silti Suomeenkin. Yhdysvallat on arvioinut, että seuraavan vuosikymmenen aikana läntiset maat tarvitsevat 70–90 uutta jäänmurtajaa. Hän ei usko, että kanadalaiset ryöväisivät suomalaisen osaamisen Pohjois-Amerikkaan.
– En usko, että tämä on mitään nollasummapeliä. Tässä on paljon kasvavaa kakkua ja todella paljon ennennäkemättömiä mahdollisuuksia suomalaisille telakoille ja alihankkijoille, alivaltiosihteeri Petri Peltonen arvioi.
Vaikka kysymys on nyt jäänmurtajista, kysymys ei ole pelkästään jäänmurtajista.
Jäänmurtajien vanavedessä muiden jääolosuhteissa toimimaan kykenevien alusten tilausmäärien odotetaan kasvavan maailmalla.
Suomalaistelakat odottavat lisäksi kieli pitkällä päätöstä Ruotsin murtajahankinnasta.
Ja myös Suomen on uusittava murtajiaan lähivuosina. Hallitukselle olisi mieluisaa, että jäänmurtoyhtiö Arctian seuraava murtaja tilattaisiin Suomesta eikä Kiinasta.
