Ilosaarirockin päälava rakentuu vuosi vuoden jälkeen samaan paikkaan. Sen sanelee rokkialueen keskellä sijaitseva betoninen jättikatsomo.
Joensuun Laulurinne valmistui vuonna 1985. Tuskin kukaan arvasi, että alueen keskelle rakennetusta laululavasta katsomoineen muodostuu yksi suomalaisen rokkiyleisön ehdottomista kiintopisteistä.
Vuonna 1971 syntynyt Ilosaarirock siirtyi Pyhäselän rantaan 1991. Siitä lähtien jättikatsomon ääreen on vaeltanut kymmeniä tuhansia festivaalivieraita kesä kesän jälkeen. Tapahtuman päälava sijaitsee katsomon edessä.
– Katsomorakennelma on tärkeä keskuspaikkamme. Välillä se on hirveän ärsyttävä ja määräilevä iso betonimöykky, mutta tietenkin se on myös todella ikoninen elementti ja kuvastaa Ilosaarirockia, toteaa festivaalin tuotantopäällikkö Katri Kilpiä.
Katsomo sanelee myös päälavan koon varsin tarkkaan. Jos päälava kasvaa, yleisökenttä pienenee. Tilaa rokille menisi kuitenkin reippaasti lisää jo nykyisellään.
Pienen kaupungin verran infraa
Laulurinteen alue on Ilosaarirockin käytössä yli puolet heinäkuusta. Rokkiviikonloppu on 12.–14.7.
– Rakennamme tänne esimerkiksi lisäsähköt, vedet, jätehuollon ja ruokailun noin 30 000 ihmisen mitoituksella. Pelkästään aitaelementtejä tulee yli 10 kilometrin verran, Kilpiä luettelee.
Aggregaatit jauhavat sähköä usean esiintymislavan ja oheispalveluiden tarpeisiin. Valokuidusta ei kukaan ollut kuullutkaan, kun Laulurinnettä rakennettiin.
– Mielestäni tämä on Suomen kaunein festivaalialue. Mutta tämä on myös 90-luvun lapsi ja alueen tekniikka alkaa paikoin olla elinkaarensa loppupuolella, Kilpiä pohtii.
Rankkasateilla alueen tiestö on kovilla, samoin viemäröinti. Mitään kiinteitä rakenteita esiintymislavaa ja katsomoa lukuunottamatta ei ole.
Jättituotantojen keskeltä lentokeikalle
Maailmalla on festivaalien käytössä paljon eri kokoisia lavoja. Tuotantojen suunnittelu on kallista räätälöintiä ja asettaa omat haasteensa tapahtumien järjestäjille esiintymislavan kokoa myöten.
– Jättituotannon roudaaminen tänne kymmenien rekkojen logistiikalla ei ole järkevää. Meille tehdään sen sijaan kiertueiden keskeltä lentokeikkoja, jolloin tulija vuokraa Suomesta tarvitsemansa laitteiston ja sovittautuu meidän lavalle, Katri Kilpiä kertoo.
Jo tarjousvaiheessa käydään läpi mitä Laulurinteen alueella voi tehdä, ja mikä taas ei ole mahdollista. Joensuun erikoisuus on 180 asteen näkyvyyden tarjoava päälava.
– Joskus on jo alkuneuvotteluissa huomattu, ettei artistin sen hetkinen tuotanto mahdu meidän lavalle. Silloin tarjousta on turha jatkaa. Yhtyeet ovat usein kyllä valmiita neuvottelemaan paljonkin, niin että kaikki saadaan mahtumaan, Kilpiä kertoo vuosikymmenten kokemuksista.
Edessä 100 000 euron reissu kangaskauppaan
Laulurinteen merkitys Joensuulle on suuri. Alueen ilme tapahtumineen leviää valokuvissa pitkin maata ja maailmaakin, ei vähiten Ilosaarirockin myötä.
Suomen Suven avaus kokoaa joka kevät katsomoon 6000 alakoululaista. Yleisönä katsomon edessä laulaa mukana 15 000 aikuista ja lasta.
Messutapahtumat, pienemmät konsertit ja liikuntatapahtumat kansoittavat myös aluetta. Vuonna 2026 jättimäinen voimistelutapahtuma Gymnaestrada tulee näkymään myös Laulurinteellä. Jatkossa alueella panostetaan myös talvitapahtumiin.
– Alueen kehittäminen on tasapainoilua erilaisten ja eri kokoisten tapahtumien välillä. Syyskuussa kokoonnumme isommalla porukalla pohtimaan Laulurinteen tulevaisuutta ja kehittämistarpeita, Joensuun kaupungininsinööri Tero Toivanen kertoo.
Jo nyt näkyvissä on noin 100 000 euron investointi katsomon katteeseen. Erikoiskangasta oleva kate on talvet lämpimässä ja viritetään joka kevät uudestaan paikalleen.
Myös pitkät penkkirivit ovat tulossa uusimisikään. Kestopuulankkua joudutaan hankkimaan monta kallista metriä.
– Kaiken kaikkiaan katsomorakenteet ovat kestäneet aikaa varsin hyvin. Lisäksi alueelle on rakennettu teitä, viemäreitä, valaistusta ja valokuitukin tänne on jo saatu, kertoo Toivanen.
