Flixbusin linja-autovuoro Hampurista saapuu Helsinki-Vantaan lentoasemalle minuutilleen aikataulussa. Lyhyen pysähdyksen jälkeen auto jatkaa matkaa Joensuuhun.
Pohjois-Karjalaan asti menossa on vain kaksi matkustajaa ja kaksi kuljettajaa. Suurin osa Saksassa kyytiin nousseista on jäänyt kyydistä jo Tallinnassa ja Helsingissä.
Bussimatkalla Joensuusta Hampuriin auton mittariin kertyy 2500 kilometriä ja matkaan kuluu aikaa lähes 40 tuntia.
Reittiä ajaa Flixbusin väreissä toimiva virolainen bussiyhtiö.
Kuljettajat kertovat tulleensa kaukaiseen Pohjolaan Tadžikistanista, läheltä Kiinan rajaa. Keskustelu kuljettajien kanssa käydään venäjäksi, sillä kumpikaan ei puhu englantia. Paikallistuntemuksen puutteen korvaa kojelaudalla oleva navigaattori, joka kertoo mihin auton pitää seuraavaksi kääntyä.
Flixbusin Itä-Euroopan toiminnoista vastaava johtaja Michal Leman sanoo, että vaikka Suomen päässä matkustajia on vielä vähemmän, koko reitti on kannattava.
Saksalaisyhtiö haastaa Onnibusin
Flixbus on tarkkaillut Suomen markkinoita toista vuotta kolmen kansainvälisen reitin avulla. Lemanin mukaan ensi vuonna avautuu ensimmäinen pelkästään Suomen sisäisesti operoitava reitti ja enemmän yhteyksiä on luvassa vuonna 2026.
Flixbus neuvottelee useiden suomalaisten linja-autoyritysten kanssa niiden bussien siirtymisestä yhtiön brändin alle.
– Käymme keskusteluja sopiiko yritysten kustannusrakenne ja kalusto brändiimme ja onko yrityksillä mahdollisuutta investoida uuteen kalustoon, sanoo johtaja Michael Leman.
Nopeimmin vuorotarjontaa voitaisiin lisätä Tampereen ja Helsingin välisellä reitillä.
Jos saksalaisyhtiön suunnitelma toteutuu, valtaosa Suomen kaukoliikenteen linja-autovuoroista ajetaan muutaman vuoden kuluttua Onnibusin ja Flixbusin väreissä kulkevilla autoilla. Tällä hetkellä Onnibusin omistavalla Koiviston autolla on noin 70 prosentin osuus kaukoliikenteestä.
Linja-autoliitossa uskotaan kilpailun lisäävän bussilla matkustamista Suomessa.
– Markkinointibrändi ja verkoston laajuus ovat tekijöitä, jotka houkuttelevat matkustajia. Niiden kautta asiakkaat löytävät yhteydet, ja mitä kattavampi palvelu, sitä helpompi on lähteä matkaa, sanoo toimitusjohtaja Mika Mäkilä Linja-autoliitosta.
Tyhjiä istuimia busseissa on runsaasti.
Kaukoliikenteen bussimatkojen määrä ei ole palautunut koronapandemiaa edeltäväksi. Se on johtanut vuorojen määrän vähentämiseen tai kokonaisten reittien lopettamiseen.
– Isolla toimijalla on enemmän resursseja lipunmyyntiin ja aikataulutiedon tuottamiseen ja myös mahdollisuus kokeilla uusia reittejä, sanoo toimitusjohtaja Antti Korsisaari nurmijärveläisestä Korsisaari-linja-autoyrityksestä.
Halpalennot vaihtuvat bussimatkaan
Flixbusin Michael Leman sanoo, että yritys tavoittelee asiakkaikseen Suomessa erityisesti niitä, jotka etsivät edullisinta matkan hintaa. Sellaisia asiakkaita löytyy esimerkiksi reppumatkalaisista, joille lentolippujen hintojenkorotukset ovat liikaa.
Juuri siksi saksalaisyhtiön Keski-Eurooppaan menevät ja sieltä tulevat vuorot poikkeavat Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Osa matkustajista on valmis vaihtamaan lyhyen lennon pitkään bussimatkaan, jos sen saa reilusti halvemmalla.
– Tällä hetkellä kysyntää on halvemmalle matkustamistavalle, kun lentojen hinnat ovat nousseet. Pitkän matkan bussimatkustamiselle on selkeä tarve, pohtii myös toimitusjohtaja Antti Korsisaari Korsisaari-yhtiöistä.
Junalla Keski-Euroopasta Ruotsiin ja bussilla Lappiin
Michael Leman sanoo yhtiön tutkivan parhaillaan Suomen ja Ruotsin välisiä linja-autoreittejä.
Neljän tunnin laivamatka Uumajasta Vaasaan sopisi Tukholmasta lähteville busseille, joiden määränpäänä olisi Pohjois-Suomi. Ajatuksena on tarjota jatkoyhteys Keski-Euroopasta Tukholmaan saapuvien yöjunien matkustajille.
Myös Lapin kasvava suosio matkakohteena tuo kysyntää maata pitkin tapahtuvalle matkustamiselle Lapin lomakeskuksiin.
Tekoäly valitsee bussireittejä
Mutta miten saksalainen Flixbus pystyy myymään matkoja edullisesti Suomessa?
Se ei itse omista tai operoi linja-autoja, vaan toimii bussi- ja rautatiepalveluiden markkinointiyhtiönä.
Flixbus hyödyntää reittien valinnassa tekoälyä ja valtavaa datamassaa, joka sille kertyy, kun päivittäin yli 200 000 ihmistä ostaa lipun johonkin yhtiön 5600 reitistä. Viime vuonna yhtiön liikevaihto ylitti ensimmäistä kertaa kaksi miljardia euroa.
Niinpä reittianalyysin tuloksena yhtiön bussit eivät kulje Joensuusta suorinta reittiä kuutostietä pitkin Helsinki-Vantaalle, vaan kiertävät Kuopion, Jyväskylän ja Lahden kautta. Reitin varrella on useita suuria asutuskeskuksia.
– Voimme myydä satoja lippuja samaan bussiin, koska ihmiset eivät matkusta koko reittiä. Pitkät reitit ovat kannattavia, vakuuttaa Michal Leman.
Myös kaluston käyttöä optimoidaan, jotta kulut olisivat mahdollisimman pienet. Lemanin mukaan parhaimmillaan yhdellä bussilla ajetaan kuukaudessa lähes 38 000 kilometriä.
– Bussit ovat kallein osa liiketoimintaa. Yhtä bussia kohti saatetaan palkata jopa 20 kuljettajaa, jotta autot ovat liikenteessä koko ajan.
