Myös suomalaiset perheet voivat saada uutta hoitomuotoa synnynnäiseen rakennepoikkeavuuteen selkärankahalkioon. Leikkaus tehdään sikiölle jo raskausaikana.
Oulun yliopistollisessa sairaalassa syntyi helmikuussa Suomen ensimmäinen sikiökirurgisen selkärankahalkion korjaustoimenpiteen läpikäynyt lapsi.
OYSin lasten ja naisten osaamiskeskuksen perinatologi Minna Virranniemen mukaan lapsi voi hyvin.
– Syntymän jälkeen lapsen seuranta on jatkunut lastenneurologin ja neurokirurgin toimesta, mutta muille tukitoimille ei ole ollut tarvetta, Virranniemi kertoo tiedotteessa.
Toimenpidettä varten odottaja nukutetaan, ja vatsanpeitteet sekä kohtu avataan. Sikiölle tehtävä kirurginen toimenpide ei eroa syntymän jälkeisestä toimenpiteestä.
Toimenpiteen jälkeen tiivis seuranta jatkuu Oulun yliopistollisen sairaalan sikiötutkimusyksikössä, sillä se lisää jonkin verran ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tutkimusten mukaan synnytys tapahtuu keskimäärin raskausviikolla 34.
Sikiökirurgia voi parantaa syntymättömän elämänlaatua
Selkärankahalkio todetaan yleensä keskiraskauden seulontaultraäänessä. Kyse on synnynnäisestä rakennepoikkeavuudesta, yleisimmästä hermostoputken sulkeutumishäiriöstä, jota esiintyy noin viidellä lapsella 10 000 syntyvää lasta kohden.
Poikkeavuudella on eriasteisia vaikutuksia muun muassa syntyvän lapsen liikuntakykyyn, suolen ja rakon toimintaan sekä aivo-selkäydinnesteen kiertoon.
Viime vuosien tutkimustulokset osoittavat, että sikiöaikainen kirurgia voi tarjota parempia hoitotuloksia. Sikiökirurgisesti hoidetuista lapsista suurempi osa pystyy kävelemään 2,5 vuoden iässä, ja heille joudutaan harvemmin asentamaan aivo-selkäydinnestekierron avuksi suntti.
Hoitoon pääsy edellyttää tiukkojen leikkauskriteerien täyttymistä. Esimerkiksi raskausviikkoja ei saa olla 26:ta enempää.
Suomessa sikiökirurgisen selkärankahalkion korjaukseen soveltuvia tapauksia on harvoin, joten toimenpidettä ei tehdä täällä, vaan kansainvälisesti tunnustetussa sikiökirurgian keskuksessa Belgian UZ Leuvenin yliopistollisessa sairaalassa.