Varjolaivastoon kuuluu myös heikosti jäävahvistettuja laivoja. Väylävirasto kertoo, että riskit ovat tiedossa.
Venäjän varjolaivastoon kuuluvan, öljytankkeri Eagle S:n epäilty äskeinen tuhotyö Suomenlahdella saattaa tietää toista vastaavantyyppistä kaapelirikkoa ankkurilla myöhemmin. Jos ilkityö ajoittuu Suomenlahden jääaikaan, edesauttavatko Suomen jäänmurtajien muille aluksille avaamat väylät sen tekoa?
Valtion jäänmurtajayhtiön Arctian liiketoimintajohtaja Paavo Kojonen vakuuttaa, että suomalaiset jäänmurtajat eivät tule vahingossakaan auttaneeksi Venäjän varjolaivastoa kulkemaan pian mahdollisesti jäätyvällä Suomenlahdella.
– Tehtävämme ei ole auttaa ohikulkijoita merellä, ellei kyse ole merihädästä. Suomenlahdella autamme aluksia vain Suomen satamiin ja sieltä ulos, kertoo Kojonen.
– Jos alus haluaa esimerkiksi Primorskin satamaan Venäjällä, venäläiset murtajat huolehtivat siitä.
Joskus jäätalvi on niin kylmä, että alukset tarvitsevat kulkuapua myös kansainvälisellä vesialueella, keskellä Suomenlahtea. Kojosen mukaan siellä voidaan silloin avustaa Suomeen tulevia aluksia.
Varjolaivaston alukset eivät avatusta ”rännistä” hyödy eivätkä voi niitä hyödyntäen myöhemmin livahtaa Venäjälle, koska avattu ränni muuttuu nopeasti kulkukelvottomaksi, kelistä riippuen jopa alle puolessa tunnissa. Siksi kauppalaiva ajaa rännissä yleensä aivan murtajan perässä.
– Toisaalta Suomen satamiin vieviä meriväyliä pitkin ei pääse Venäjälle, Kojonen huomauttaa.
Suomenlahden itäisimmät Suomen satamat ovat Kotka ja Hamina. Niille seutuville saakka itäinen Suomenlahti yleensä jäätyy kokonaan. Siitä länteen avovettä on talvesta riippuen enemmän tai vähemmän ympäri vuoden.
– Viimeksi Suomenlahti oli kokonaan jäässä talvella 2010–2011, Kojonen muistelee.
Alusten seurantaa lisätty
Merenkulun vastuuvirasto Väylävirasto on pannut merkille Venäjän varjolaivaston luomat uudet riskit, mutta se ei näe tarvetta muuttaa lakia alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta. Nykyisellä ohjeistuksella selvitään.
Sen sijaan alusseurantaa on lisätty Suomenlahdella. Nyt katsotaan muun muassa sitä, minkä tyyppistä aluskalustoa liikkuu.
– Kohonneet riskit on tunnistettu. Esimerkiksi 11. joulukuuta lähtien Suomen viranomaiset ovat alkaneet kysyä kysyä kaikilta Suomen talousalueella kulkevilta, Venäjältä raakaöljyä tai öljytuotteita kuljettavilta aluksilta vakuutuskirjaa esimerkiksi öljyvahingon varalta, sanoo Väyläviraston vesiliikenneosaston johtaja Elisa Mikkolainen.
Elisa Mikkolainen kertoo Suomenlahden tilanteesta
Huono jääkestävyys
Suomenlahden jäätyminen nostaa riskiä ympäristöonnettomuudelle, sillä moni Venäjän varjolaivastoon kuuluvista öljytankkereista on puutteellisesti jäävahvistettu kestämään talvioloja. Tämä tiedetään myös Väylävirastossa.
– Tiedostamme riskit. Suomenlahdella saattaa liikkua huonokuntoisia aluksia, mutta en muista, että jäiden takia olisi vielä mitään sattunut, Mikkolainen kertoo.
Mikkolaisen mukaan Venäjän satamiin pääsee heikosti jäävahvistettuja aluksia, koska Venäjä suhtautuu niihin eri tavalla kuin Suomi. Suomeen saapuvilta aluksilta vaaditaan riittävä jääluokitus, ja jos näin ei ole, alusta ei päästetä Suomen satamaan eikä sitä avusteta.
– Venäjällä on toisenlainen lähtökohta. He eivät aseta jäävaatimuksia, vaan kun on tulossa heikosti jäävahvistettu alus, venäläiset laittavat sitä avustamaan esimerkiksi 2–3 jäänmurtajaa.
