Venäjä yrittää heikentää Eurooppaa levittämällä disinformaatiota eli valheellista ja harhaanjohtavaa tietoa kansalaisille. Tavoitteena on kylvää sisäistä epäluottamusta ja jarruttaa lännen tukea Ukrainalle.
Tässä jutussa kerromme, millaisilla uusilla keinoilla Venäjä pyrkii levittämään disinformaatiotaan, ja miten siihen voi varautua.
1. Kohteena nyt myös pienet maat
Latvian sosiaalinen media täyttyi yhtäkkiä oudoista viesteistä, joissa puolustettiin aggressiivisesti maan jääkiekkoilijoiden osallistumista Venäjällä pidettyyn turnaukseen Putinin raa’asta hyökkäyssodasta huolimatta.
Helmikuussa Latvian sosiaalisessa mediassa tapahtui kummia.
Kaikki alkoi siitä, kun joukko latvialaisia jääkiekkoilijoita osallistui presidentti Vladimir Putinin isännöimään turnaukseen Venäjän Kazanissa. Pelaajien osallistuminen kisoihin tuomittiin kotimaassa laajasti ja Latvian jääkiekkoliitto määräsi pelaajia ottelukieltoon.
Viestipalvelu X täyttyi äkkiä tuhansista boteista, joilla oli toinen ääni kellossa.
Botit eli automatisoidut tilit puolustivat kiekkoilijoita ja vaativat, että urheilu täytyy pitää erillään politiikasta. Yhteistä boteille oli se, että ne käyttivät postauksissaan heikkoa latvian kieltä.
– Se oli suurin yksittäinen latviankielinen bottihyökkäys, joka on koskaan havaittu, kertoo osastopäällikkö Max Arhippainen Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksesta Riiasta.
Kyseessä oli selkeä Kremlin disinformaatiokampanja, jolla Venäjä pyrki lietsomaan pienessä naapurimaassaan sisäistä eripuraa ja epäluottamusta. Näin päätteli sekä Nato-keskus että asian julkistanut tutkiva uutissivusto Re:Baltica.
– Uutta tässä oli massiivinen liikehdintä latvian kielellä. Valistunut spekulaatio on, että tämä oli voimannäyttö ja kenraaliharjoitus ennen eurovaaleja, Arhippainen sanoo Ylen haastattelussa.
Aikaisemmin Venäjä on levittänyt disinformaatiota lähinnä Euroopan suurilla valtakielillä.
Arhippaisen mukaan Latvian tapaus todennäköisesti osoittaa, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan yhä enemmän myös pienillä eurooppalaisilla kielialueilla.
Tekoälyn kielimalleilla sisällöntuottaminen on nyt halpaa ja helppoa. Arhippainen kertoo videolla, miten Nato Stratcomissa testattiin asiaa yksittäisellä kokeilulla.
Myös Suomessa on jo nähty kehnoja suomenkielisiä vaikuttamisyrityksiä, joissa Venäjä-mieliset trollitilit yrittivät muun muassa kääntää yleistä mielipidettä Natoa vastaan.
Yritykset ovat olleet läpinäkyviä, mutta tekoäly kehittyy nopeasti.
Arhippaisen mukaan vaarana on, että Venäjä pystyisi jo parin vuoden päästä tekemään uskottavia vaikuttamiskampanjoita pienillä kielillä.
Kiusaamisella Venäjä tavoittelee mahdollisesti isompaa vaikutusta.
Esimerkiksi Eurooppa-neuvostossa pienikin maa pystyy jarruttamaan yhteistä päätöksentekoa.
Etenkin Unkari ja Slovakia ovat viime aikoina kyseenalaistaneet EU:n tukea Ukrainalle. Slovakian viime syksyn vaaleissa äänestäjiä pyrittiin harhauttamaan slovakiankielisillä, tekoälyn tuottamilla väärennetyillä videoilla.
– Jos vaikka Slovakiaan tulisi Venäjä-mielinen johto, pystyttäisiin sillä vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon. Siksi luulen, että koordinoidut kampanjat pieniin maihin tulevat jatkumaan, Arhippainen sanoo.
2. Faktantarkistajien sähköpostit tukkoon
Venäjä yrittää työllistää valeuutisten paljastamiseen erikoistuneita toimittajia ja tutkijoita tekaistuilla tarkistuspyynnöillä. Oudot someviestien lähettäjät pyysivät toimittajia selvittämään muun muassa graffitikuvaa Ukrainan presidentistä sekä Pariisin ludeongelmaa. Molemmat väitteet ovat venäläisen propagandakoneiston tuotteita.
Yllä olevassa kuvassa näkyy graffiti, joka kuvaa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyä kerjäämässä käsi ojossa almuja.
Kuvan julkaisi nimimerkki ”Käthe” X:ssä joulukuun lopussa. ”Käthe” väitti, että kuva on Los Angelesista.
Vielä samana päivänä moni faktantarkistaja eri maissa sai viestin saatesanoilla ”Olkaa hyvä ja tarkistakaa tämä uutinen”.
Tutkijoiden mukaan tapaus on esimerkki Venäjän uusimmasta tavasta järjestää disinformaatiokampanjoita: tukkia faktantarkistajien sähköpostit ja somekanavat Zelenskyi-kuvan kaltaisilla tekaistuilla kuvilla ja videoilla.
Yhteistä niille on, että niiden vääriksi todistaminen on työlästä.
Outoja tarkistuspyyntöjä on tutkinut muun muassa Antibot4Navalny-kollektiivi.
Sen edustajan mukaan Venäjän tavoitteena on lisätä länsimaisten faktantarkistajien työtaakkaa esimerkiksi eri vaalien alla. Samalla pyritään saamaan tavalliset verkon käyttäjät levittämään Venäjän propagandaa.
– Kampanjassa yritetään kohdistaa faktantarkistajien työ turhiin asioihin. Toisaalta luodaan suurelle yleisölle kuvaa siitä, että faktantarkistajat eivät ole luotettavia, koska he eivät ota kaikkia pyyntöjä vastaan, kollektiivin edustaja sanoo Ylelle pikaviestipalvelussa.
Anonyymi vapaaehtoiskollektiivi pyrkii jäljittämään Venäjän disinformaatio-operaatioita. Se on tehnyt yhteistyötä lukuisten suurten kansainvälisten uutismedioiden kanssa.
Samankaltaisia pyyntöjä ovat saaneet vähintään sadat faktantarkistukseen erikoistuneet organisaatiot ympäri maailmaa. Ilmiö on tuttu myös suomalaiselle Faktabaarille.
– Saamme tekaistuja faktantarkistuspyyntöjä sähköpostiin kymmenittäin joka päivä, sanoo Faktabaarin vastaava toimittaja Pipsa Havula.
Viesteissä pyydetään tarkistamaan Venäjä-mielisiä väitteitä ja tekaistuja kuvia esimerkiksi Pariisin olympialaisista ja Ukrainan pakolaisista.
Venäjä on lietsonut myös huolta Pariisin ludeongelmasta.
3. Venäjä kylvää riitaa Ukrainasta
Venäjä pyrkii rakentamaan Ukrainan sodasta uutta jakolinjaa Euroopan maiden välille. Aiemmin Venäjä on yrittänyt voimistaa esimerkiksi sateenkaarivähemmistöihin, maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen liittyvää vastakkainasettelua.
Klovni. Pelkuri. Narkkari. Muun muassa näin Venäjä pyrkii kuvaamaan Ukrainan presidenttiä Zelenskyiä.
Venäjän valheet Ukrainan sodasta ovat kuuluneet Kremlin strategiaan jo pitkään.
Erityisesti niissä maissa, joissa Ukrainan tukemiselle on merkittävää poliittista vastustusta, Venäjä levittää valheita syventääkseen jakolinjoja.
Esimerkiksi Slovakian somessa levisi syksyisten presidentinvaalien alla valtavasti Zelenskyiä mustamaalaavaa sisältöä, selviää tutkimusorganisaatio Reset Techin raportista.
– Koko unionin tukea Ukrainalle voidaan heikentää jo sillä, että saadaan pari EU-maata suhtautumaan kriittisesti Ukrainaan. Eurovaaleissa Venäjä tulee kannustamaan tahoja, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:n yhtenäisyyteen, sanoo Nato-keskuksen Max Arhippainen.
Venäjälle ei ole väliä, mistä päin poliittista kenttää riidankylväjiä löytyy. Molemmissa ääripäissä on EU:n ja Ukrainan tukemisen arvostelijoita, sanoo puolestaan tutkija Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta.
– Venäläiset eivät harjoita tässä syrjintää, vaan työskentelevät laitaoikeiston ja laitavasemmiston kanssa. Nyt laitaoikeisto korostuu, koska sillä on tällä hetkellä enemmän vaikutusvaltaa ja kannatusta Euroopassa, vanhempi tutkija Jakub Kalenský sanoo.
Videolla Kalenský kertoo, millaisilla keinoilla Venäjä pyrkii heikentämään Eurooppaa.
Venäjän tavoite ei ole välttämättä ainoastaan vaikuttaa EU:n päätöksiin, vaan myös siihen, että päätöksenteko lamaantuu. Arhippainen nostaa esimerkiksi Saksan, jonka johto on sodan alusta asti tuominnut Venäjän hyökkäyksen, mutta samalla epäröinyt Ukrainalle annettavaa avustusta joka käänteessä.
– Jos disinformaatio saa päättäjät ja kansan niin hämilleen, että he eivät pysty päättämään mitään, se voi olla lopputuloksen kannalta ihan sama asia.
Suomikaan ei ole suojassa
Vaikka disinformaatio on jatkuvaa, kuluva kuukausi ennen eurovaaleja on erityisen herkkää aikaa.
Venäjän yrittää todennäköisesti käyttää toukokuun suuria tapahtumia, Euroviisuja ja jääkiekon MM-kisoja propagandakampanjoidensa alustoina.
Asiantuntijoiden mukaan Suomen vastustuskyky Venäjän propagandalle on verrattain vahvaa, mutta valheelliseen turvallisuudentunteeseen ei pidä tuudittautua.
Nato-keskuksen Arhippainen sanoo, että Suomessa on vahva yksimielisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Muita hyväksikäytettäviä jakolinjoja Suomesta kuitenkin löytyy.
– Jos katsoo työmarkkinoita, väittäisin, että Suomi on sisäisesti hajautuneempi ja jakautuneempi kuin se on ollut vuosikymmeniin. Vaikka toistaiseksi suomalaiset poliitikot ovat lähes poikkeuksetta käyttäytyneet vastuullisesti turvallisuuspolitiikassa, joillakin voi kasvaa houkutus käyttää turvallisuusasioita lyömäaseena sisäpolitiikassa.
– Se voisi olla hyvin kohtalokasta.
