EU:n puheenjohtajamaa Unkari on palauttanut pöydälle lakiesityksen, joka mahdollistaisi ihmisten digitaalisen viestinnän seulomisen.
Eduskunnan suuri valiokunta on päättänyt siirtää lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin seulomista vaativan EU-esityksen käsittelyä myöhemmäksi. Suuri valiokunta käsitteli asiaa tänään kokouksessaan.
EU:n puheenjohtajamaa Unkarin ajama lakiesitys velvoittaisi teknologiayhtiöt seulomaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävää materiaalia palveluissaan. Kiistelty lakiesitys mahdollistaisi ihmisten digitaalisen viestinnän seulonnan, mikä käytännössä murtaisi viestisalaisuuden Euroopassa.
Suomi on aikaisemmin suhtautunut EU:n lakihankkeeseen kriittisesti. Eri valiokuntien lausunnoissa on korostettu, etteivät EU:n toimet saa johtaa päästä päähän -salauksen tai muiden vastaavien tietoturvatoimenpiteiden yleiseen heikentämiseen.
Suomen hallitus kuitenkin kääntyi kannattamaan esitystä sen jälkeen, kun Unkari esitteli oman versionsa laista syksyllä.
Hallitus ei kuitenkaan saanut suuren valiokunnan tukea kannalleen. Sen sijaan suuri valiokunta päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen sitä koskevien valiokuntien käsiteltäväksi. Valiokunta katsoo kannanmuodostuksen vaativan tarkemman selvityksen.
SDP:n kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen Miapetra Kumpula-Natri on tyytyväinen valiokunnan päätökseen. Hän huomauttaa, että valiokuntien vanhat kannat olivat hyvin tiukkoja ja ne tarkastelivat viestintäsalaisuutta perustavanlaatuisena oikeutena.
– On hyvä nähdä tämä punninta, onko Unkarin kompromissi myös meidän erikoisvaliokuntien kannalta riittävä suojaamaan perusoikeuksia, Kumpula-Natri sanoo.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) on jo ilmoittanut, että liikenne- ja viestintävaliokunta ottaa käsittelyyn kiistellyn asetuksen.
Seulominen perustunut vapaaehtoisuuteen
EU-esityksen tavoitteena on estää lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävän materiaalin leviäminen ja grooming eli lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin.
Nykyiset EU-lait eivät velvoita teknologiayhtiöitä aktiivisesti etsimään lasten hyväksikäyttöä sisältävää materiaalia. Ne ovat kuitenkin velvoitettuja ilmoittamaan viranomaisille, kun ne havaitsevat palveluissaan tällaista materiaalia.
EU-esityksen taustalla on ajatus siitä, että päästä päähän -salauksen yleistyessä yhtiöiden mahdollisuudet havaita kiellettyjä sisältöjä palveluissaan heikkenevät. Tältä pohjalta EU-komissio lähti luomaan lainsäädäntöä, joka loisi velvoitteita sisältöjen seulontaan.
Unkarin esitys on joiltain osin suppeampi kuin aikaisemmat lakiluonnokset. Politico-lehden haltuunsa saamasta luonnostekstistä käy ilmi, että uudessa esityksessä seulonta rajataan koskemaan vain jo tiedossa olevaa materiaalia, kun aiemmissa teksteissä seulonta ulotettiin koskemaan myös entuudestaan tuntematonta materiaalia. Unkarin esityksessä tosin todetaan, että myös tuntemattoman materiaalin tunnistaminen on syytä lisätä sääntelyn piirin myöhemmin. Tähän kykenevää luotettavaa teknologiaa ei ole olemassa.
Lisäksi Unkarin luonnoksessa viestisovelluksen käyttäjälle annetaan mahdollisuus kieltäytyä seulonnasta. Tällöin hän ei voisi lähettää kuvia, videoita tai verkkolinkkejä sovelluksen avulla.
Lakiesityksen ydin on kuitenkin sama: Jokaisen viestisovelluksen sähköpostista Signaliin ja sosiaalisen median Facebookista Tiktokiin pitäisi jollain keinolla seuloa viestien sisällöt käyttäjän laitteella ennen kuin ne salataan lähettämistä varten.
Tietoturva-asiantuntijat ovat huomauttaneet, että mikäli tämän kaltainen kyvykkyys rakennettaan viestipalveluihin, se synnyttää mahdollisuuden väärinkäytöksille. Samaa teknologiaa voidaan käyttää minkä tahansa sisällön seulomiseen ihmisten yksityisessä viestinnässä.
Unkari herätti lakiesityksen kuolleista
EU:n niin sanottu CSAM-asetus (child sexual abuse material) on ehditty kuopata useamman kerran. Edellinen puheenjohtajamaa Belgia veti esityksen viime hetkellä pois EU:n neuvoston käsittelystä kesällä, kun oli selvää, ettei esitys saisi tarvittavaa kannatusta äänestyksessä.
Läpimennäkseen lakiesitys vaatii kahden kolmasosan kannatuksen jäsenmaista koostuvassa neuvostossa. Vuodettujen asiakirjojen perusteella kesällä esitystä vastustivat etenkin Saksa, Itävalta, Puola, Luxemburg, Viro ja Slovenia.
Tällä kerralla ainakin Saksan ja Itävallan on kerrottu vastustavan asetusta. Myös Hollanti on ilmoittanut pidättäytyvänsä äänestämästä.
Tuoreimman tiedon mukaan Unkari ei pyri löytämään sopua vielä loppuviikon oikeus- ja sisäministerien kokouksessa.
Kiistanalaista lakiesitystä on yritetty sorvata EU:ssa liberaalin demokratian puitteisiin sopivaksi kahden vuoden ajan. Tehtävässä ei olla onnistuttu, eikä siinä asiantuntijoiden mukaan edes voida onnistua.
Sadat tutkijat ja tieteilijät ovat allekirjoittaneet useita avoimia kirjeitä EU:n suunnitelmia vastaan. Viimeisin tällainen kirje julkaistiin syyskuussa. Päällimmäinen huoli on, että asetus mahdollistaisi uudenlaisen valvontakoneiston, joka ei ole edes tehokas sille asetuksessa annetun tehtävän hoitamiseen.
Euroopan tietosuojaneuvoston puheenjohtaja Anu Talus totesi kesällä Ylen haastattelussa, että EU:n lakiesitys pitää sisällään samantyylisiä menettelyitä kuin mitä on käytössä Kiinassa ja Venäjällä.
Päästä päähän salaukseen perustuvan viestisovellus Signalin hallituksen puheenjohtaja Meredith Whittaker on ilmoittanut palvelun vetäytyvän Euroopasta, jos lakiesitys tulee voimaan.
Kuuntele Juuso Pekkisen podcast elokuulta 2021:
