tiistai, 25 kesäkuun

Yliopisto luopuu suurimmaksi osaksi kahdeksan rakennuksen käytöstä, mutta säilyy kolmella toisiaan lähellä olevalla kampuksella tulevaisuudessakin.

Jyväskylän yliopisto välttää yt-neuvottelut säästämällä tiloista ja tekemällä henkilöstösäästöt eläköitymisten ja määräaikaisuuksien lopettamisten kautta.

Rehtori Jari Ojala piti tänään tiedotustilaisuuden yliopistolla, missä käytiin lävitse vuosina 2025–2027 tehtäviä 12 miljoonan euron säästöohjelma.

– Jyväskylän yliopisto osoitti jälleen voimansa ratkaisemalla yhdessä nämä pulmansa, Ojala kiitteli kokoontunutta henkilöstöä.

Ratkaisuja yliopiston taloustilanteeseen on etsitty henkilöstölle ja opiskelijoille suunnatuilla kyselyillä ja seuraamalla tilojen käyttöastetta sähköavainten ja avainkorttien kautta.

Yliopiston budjetti on ollut vuosia alijäämäinen. Asiaa on korvattu pääomatuotoilla, mutta ne eivät enää riitä.

– Yliopiston tehtävä on tutkimus ja koulutus eikä rahan tekeminen, Ojala muistutti tiedotustilaisuudessa.

Määräaikaisuuksien lopettamisella haetaan n. 1,5 miljoonan euron säästöjä ja eläköitymisillä n. 3,5 miljoonan euron säästöjä.

Seinistä säästetään

Toinen iso säästökohde ovat yliopiston tilat, joista haetaan yhteensä 4,5 miljoonan euron säästöjä.

Yliopisto luopuu suurimmaksi osaksi kahdeksan eri tilan käytöstä, mutta koska irtisanomisaika on vuosi, tiloista lähdetään vasta ensi vuoden kesänä tai syksyllä. Kiinteistöt omistaa Suomen Yliopisto-kiinteistöt Oy.

– Ei ole varaa pitää tyhjiä tiloja, vaikka ne olisivat kuinka hienoja, Ojala sanoo.

Yliopisto luopuu esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemien X- ja G-rakennusten käytöstä.

X-rakennus oli ennen Normaalikoulun ala-aste, mutta on sittemmin toiminut opetus- ja toimistotiloina. Rakennus on ollut pääosin tyhjillään viime vuosina. G-rakennus taas on ollut ennen henkilökunnan asuinrakennus, mutta remontoitiin vuonna 2006 tiedemuseon käyttöön.

Ojalan mukaan yliopisto kuitenkin säilyttää keskeisimmät kulttuurihistorialliset rakennuksensa käytössä.

Yliopiston Seminaarinmäen aluetta on pidetty yleisesti vähintään Suomen kauneimpana kampuksena, joka on täynnä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, moni Alvar Aallon suunnittelemia.

Käynnissä on Museoviraston hanke, jossa Seminaarinmäen alueelle haetaan Unescon maailmanperintökohteen statusta. Ojalan mukaan yliopiston tilojen luopumisaikeista on keskusteltu viraston kanssa etukäteen, eikä tiloista luopuminen vaikuta hakemukseen.

– Rakennukset eivät tietenkään sieltä minnekään katoa.

Ojala muistutti, että vaikka yliopiston Seminaarinmäki on kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas kokonaisuus, esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö ei millään tasolla kompensoi sitä, että yliopisto pitää samalla huolta tästä perinnöstä vaan se tehdään omalla ajalla ja rahalla.

Jaa.
Exit mobile version