Pohjalaiskunta Pedersöre pääsee tällä kertaa kerta heitolla positiiviseen julkisuuteen. Manner-Suomen kaikki 292 kuntaa kattavan selvityksen mukaan Pedersöre on Suomen sosiaalisesti oikeudenmukaisin kunta. Selvitys tehtiin nyt ensi kertaa.
Pedersöre on reilun 11 000 asukkaan kunta Pohjanmaalla, Pietarsaaren lähellä. Kunta on ollut kuluneen vuoden aikana otsikoissa lähinnä erikoisista katoamisista.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ilmenee Pedersöressä muun muassa siten, että kuntalaisten terveys on hyvällä mallilla, työttömiä on vähän ja kunnassa on turvallista.
Myös kulttuurin ja liikunnan edistämisestä Pedersöre saa selvityksessä hyvät pisteet. Asumisen ahtaus sen sijaan verottaa tulosta hiukan.
– Sosiaalinen oikeudenmukaisuus kuvaa tietynlaista onnellisuutta kunnassa ja sitä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet vaikkapa terveyteen, hyvinvointiin tai vapaa-aikapalveluihin, sanoo selvityksen koonnut johtaja Eero Laesterä konsultointiyritys Finnish Consulting Groupista FCG:stä.
Selvitys syntyi osana valtiovarainministeriön hanketta, jossa pohdittiin valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Itse uudistus on sittemmin keskeytetty.
– Hyvän elämän mittaustahan se on, Laesterä tiivistää.
Tällä on myös merkitystä kunnan itsensä menestymisen kannalta.
Laesterän mukaan kunta, joka on saanut tarkastelussa hyvät pisteet sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa, on todennäköisesti myös elinvoimainen.
Länsi ja itä eri asemassa
Kuntaselvitys todistaa, että tasan eivät käy onnen lahjat Suomen kunnissa ja niiden asukkailla. Alla olevalta Suomen kartalta voi tarkistaa oman tai minkä tahansa kunnan tilanteen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta. Koske tai klikkaa haluamaasi kuntaa.
Selvityksen perusteella Suomi jakautuu kahtia: sosiaalisesti oikeudenmukaiset kunnat sijoittuvat länteen ja tältä kantilta heikommat kunnat itään ja pohjoiseen keski-Suomeen.
Maakunnista oikeudenmukaisin on Pohjanmaa, kakkosena tulee Varsinais-Suomi ja kolmantena Pirkanmaa. Maan talousveturiksi kutsuttu Uusimaa on neljäntenä.
– Kun katsotaan kuntakärkilistaa, sieltä nousee ruotsinkielinen Pohjanmaa ja muutamia kuntia Varsinais-Suomessa, tällaisia yllättäviä nippuja, Laesterä toteaa.
Laesterän mukaan kärkipäässä on myös kehyskuntia, joissa on nuorekasta väkeä ja kasvua. Suuremmat kaupungitkin saavat Laesterän mukaan yllättävän hyvät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pisteet.
Hän sanoo, että pisteytyksissä hyvin menestyneet kunnat olivat tasaisen hyviä kaikissa selvityksen seitsemässä osa-alueessa. Kehnosti pärjänneillä taas korostuivat huonot pisteet terveyteen, tulotasoon ja työttömyyteen liittyvissä asioissa.
– Hankalat asiat korostuvat, jos ollaan pitkään työttömänä ja sairastutaan. Nämä ovat monta kertaa kuntia, joissa väkiluku heikkenee jatkuvasti, Laesterä toteaa.
Raha ei ratkaise kaikkea
Laesterä nostaa keskeiseksi huomioksi, että sosiaalisella oikeudenmukaisuudella ja valtion kunnalle maksamalla valtionosuuden määrällä on kovin vähän yhtäläisyyttä keskenään.
– Siltä näyttää, että raha ei ratkaise ihan kaikkea. Siellä on kuntia, jotka eivät panosta niin paljon palvelurakenteeseen. Silti niillä on hyvät pisteluvut sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa, Laesterä avaa.
Ja sama toisinpäin:
– Monesti pienet kunnat, jotka panostavat paljon euroja asukasta kohden vapaa-aikatoimeen, eivät siitä huolimatta nouse sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pisteissä kauhean korkealle.
Pedersörestä puuttuu työvoimaa
Pedersören kunnanjohtajan Stefan Svenforsin mielestä Pedersören ykkössijan taustalla on kuntalaisten yhteisöllisyys, mutta suurin ansio on hänen mukaansa alhaisen työttömyysprosentin.
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pedersöressä joulukuussa 7,2 prosenttia, kun koko maan luku oli liki tuplat, 13 prosenttia.
– Kun ihmisillä on töitä, on helpompi myös viihtyä ja olla osa yhteiskuntaa, Svenfors arvioi.
Pedersören haaste onkin harvinaisuus nyky-Suomessa: työvoimapula.
– Meillä on vilkas ja monipuolinen elinkeinoelämä, joka imee työvoimaa vahvasti. Itse asiassa Pedersöreen pitäisi saada lisää porukkaa, Svenfors sanoo.
– Meillä on työvoimapula. Se hidastaa kehitystä ja siinä meillä on haasteita.
Työvoimapulan taustalla vaikuttaa asuntopula. Asuntoja on liian vähän kysyntään nähden, vaikka vuokra-asuntoja on rakennettu lisää vuosien mittaan.
– Siihen pitäisi puuttua, mutta sehän koskee melkein koko tätä seutua, Svenfors kertoo.
Asuminen onkin ainut kuntaselvityksessä mitatuista asioista, josta Pedersöre sai muita kategorioita heikommat pisteet.
Ylen haastattelemat kuntalaiset näkivät puuttumisen tarvetta siinä, että säästöpaineet uhkaavat heikentää vanhushoidon tasoa. Myös kyläkoulun tulevaisuudessa piisaa pohdittavaa lähinnä lapsimäärän laskun takia.
Pedersöre on vankasti ruotsinkielinen kunta, mikä näkyy myös valtuustossa. Kunnanvaltuuston yhteensä 35 paikasta on Ruotsalaisella kansanpuolueella yli puolet, 18 paikkaa. Kristillisdemokraateilla on 14 paikkaa ja sosiaalidemokraateilla kolme paikkaa. Muita puolueita ei ole valtuustossa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
