Rehnin mukaan inflaation lasku tuo kaivattua helpotusta kuluttajien ostovoimaan.
Suomen Pankki arvioi tuoreessa talousennusteessaan, että taantuma on jäämässä taakse. Vielä tänä vuonna 2024 talous supistuu puoli prosenttia, mutta ensi vuonna 2025 on luvassa 0,8 prosentin kasvua. Seuraavana vuonna, eli 2026 kasvun odotetaan nousevan 1,8 prosenttiin.
– Ennen kaikkea sen takia, että kun inflaatio on tullut alas ja reaalinen ostovoima vahvistuu, se tukee yksityistä kulutusta, perustelee Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Kasvun kannalta keskeistä on myös vienti. Vientikysynnän mahdollinen vahvistuminen riippuu maailmanpolitiikan ja maailmantalouden kehityksestä.
Kokonaisuutena kasvu on kuitenkin niin vaatimatonta, että työllisyys heikkenee yhä.
– Se on totta. Työttömyys on kasvanut vuodesta 2023 lähtien ja näyttää edelleenkin olevan jossain määrin kasvusuunnassa, koska talouden kasvu on vaimeaa tällä hetkellä, sanoo Rehn.
Hänen mukaansa myös työmarkkinoiden kireä tilanne on riski.
– Kun arvioidaan nyt tässä tilanteessa, jossa työttömyys on kasvanut Suomessa, meidän suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, niin se ei tietysti kestäisi mittavia työtaisteluja.
Julkisen talouden tilanne on myös haastava. Rehn korostaa määrätietoisten sopeutustoimien tärkeyttä julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Entä kuinka suuri riski Yhdysvaltojen mahdollinen protektionismi, esimerkiksi suojatullit, on Suomen taloudelle lähiaikoina?
– Kyllä se on riski sekä Suomen että Euroopankin taloudelle. Vaikutukset tulevat sekä suoraan että epäsuorasti, jos Yhdysvallat päättää tehdä merkittäviä tullinkorotuksia.
Kryptovarat eivät ole valuuttaa, riskit kannettava itse
Oma lukunsa ovat myös kryptovaluutat, joiden suosio on myös Suomessa kasvanut merkittävästi.
– Ne eivät ole oikeastaan valuuttaa, vaan ne ovat kryptovaroja. Niiden taustalla ei ole mitään julkista tukea ja ainakaan keskuspankkireservejä, Rehn muistuttaa.
Hän kuitenkin katsoo, että Yhdysvaltojen tämänhetkinen keskustelu voi johtaa siihen, että kryptovaroista tulee siellä merkittävämpi osa koko rahoitusjärjestelmää.
– Kun Yhdysvallat on keskeinen toimija maailman mitassa, niin se heijastuu väistämättä myös Euroopan rahoitusjärjestelmän riskikuvaan.
Hän korostaa, että tilannetta seurataan ja arvioidaan.
Entä kannattaako tavallisen suomalaisen ostaa kryptovaluuttoja? Entä, jos ostaa, mihin pitää varautua?
– Minä en ole sijoitusneuvoja. En lähde tekemään sitä työtä tässä. Mutta kannattaa ainakin varautua siihen, että vaihtelut ovat mittavia ja tiedostaa se, että riskit pitää sitten kantaa itse, sanoo Rehn.
