– Kun muissa maissa järjestetään sotaharjoitukset, siellä on aina teollisuuden edustajia pyörimässä. Suomessa näin ei ole, sanoo tietoturvayhtiö Nixun kyberturvallisuusratkaisujen johtaja Kim Westerlund.
Westerlundin mukaan Suomella on voimakkaan epäkaupallinen lähestyminen puolustusliitto Natoon, mikä voi lopulta osua omaan nilkkaan.
– Olisi puolustusvoimille optimaalista tukea oman teollisuuden menestystä vientimarkkinoilla, koska sitä kautta syntyy omavaraisuutta, yritykset palkkaavat ihmisiä ja osaamisesta kertyy reserviä, Westerlund jatkaa.
Sama näkemys nousi useaan otteeseen esille, kun Yle haastatteli suomalaisia teknologiayrityksiä Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia Suomen Nato-jäsenyys on tuonut mukanaan.
Kun Suomi liittyi puolustusliitto Natoon viime vuoden keväänä, jäsenyyden luvattiin avaavan ovia suomalaisyrityksille. Useat yritykset kertoivat Ylelle uusista markkinoista ja mahdollisuuksista.
Samalla kuitenkin yrityksistä huomautetaan, ettei nyt auenneista ovista kävellä niin vain sisään. Naton taloudellisen potentiaalin hyödyntäminen vaatii tukea viranomaisilta ja valtioilta.
– Ne on painavia ovia avattavaksi, sanoo espoolaisen ohjelmistoyhtiö Gim Roboticsin toimitusjohtaja Pertti Lukkari.
Paikkatietoihin perustuvaa automatisointia kehittävä GIM Robotics pääsi viime vuonna ainoana suomalaisyrityksenä mukaan Naton Diana-ohjelmaan. Kyseessä on Naton yrityskiihdyttämön kehitysohjelma, jossa yhtiöt pääsevät verkostoitumaan muiden puolustusalalla toimivien yritysten kanssa.
– Natoon liittymisessä on toki se yhteispuolustuksellinen elementti, mutta mielestäni Suomessa on annettu aivan liian pieni painoarvo on sille kaupalliselle potentiaalille, Lukkari pohtii.
Naton tietojärjestelmissä muhii miljardien mahdollisuudet
Naton mahdollistaman liiketoiminnan voi jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä on suoraan Naton kanssa käytävä kauppa. Tämä on mahdollisuus etenkin suomalaisille ohjelmistotaloille, jotka voivat nyt tarjota palveluitaan suoraan Natolle.
Tähän mennessä suomalaisista ohjelmisto- ja tietoturvayrityksistä ainakin Solita, Insta Group, Nixu, Reaktor ja SHH ovat solmineet yhteistyösopimuksen Naton tietojärjestelmäviraston NCIA:n kanssa. NCIA ohjaa Naton ICT-hankintoja ja niiden käyttöä.
Yksittäiset Nato-sopimukset voivat olla satojen miljoonien eurojen arvoisia. Viime vuonna Suomesta toimitettiin ICT-palveluita Natolle 49 000 euron edestä, eli kasvunvaraa löytyy.
Suorien sopimusten lisäksi osallistuminen Naton toimintaan mahdollistaa laajemmat liiketoimet, huomauttaa Solitan Defence & Security -yksikön neuvonantaja Janne Niinivaara. Solita konsultoi Natoa tekoälyn hyödyntämisessä. Liiketoiminnallisesti toiminta on pienimuotoista, mutta sen todellinen arvo muodostuu yhteistyöstä ja sen kautta luoduista suhteista.
– Meillä on nyt Naton konsultoinnista hyvät referenssit, jotka helpottavat liiketoiminnan rakentamista muiden Nato-maiden puolustusvoimien ja puolustusteollisuuden kanssa, Niinivaara sanoo.
Tämä on se toinen ryhmä, jonka Nato mahdollistaa: Puolustusteollinen liiketoiminta Nato-maiden kanssa.
Turvallisuusselvitysten kysyntä kasvanut
Yksi Ylen haastattelemista teknologiayhtiöistä kertoo suoraan, että Suomen Nato-jäsenyys on ohjannut yhtiön tähtäämään juuri puolustusteollisuusmarkkinoille.
Läpinäkyvissä näytöissä käytettäviä valojohteita valmistava Dispelix kertoo, että merkittävä osa yhtiön vajaan 12 miljoonan euron liikevaihdosta tulee puolustussektorilta. Tämä ei olisi mahdollista ilman Nato-jäsenyyttä.
Yhtiön toimitusjohtajan Antti Sunnarin mukaan komponentteja aletaan toimittaa ensi vuonna.
– Puolustussektori on tässä ja nyt, Sunnari sanoo ja kuvailee kuinka läpinäkyviä näyttöjä käytetään jo nyt esimerkiksi lentäjien kypärissä.
– Kuluttajapuoli on vasta lähdössä liikkeeseen, hän jatkaa.
Mutta ei liiketoiminta puolustussektorillakaan tapahdu sormia napsauttamalla, Sunnari huomauttaa. Tarvitaan auditointeja, hyväksyntöjä ja puolustussektorin standardit täyttäviä hankintaketjuja. Oman haasteensa tuovat turvallisuusselvitykset, joita monet kauppakumppanit vaativat, mutta joita pienet yritykset eivät pysty hankkimaan yhtä jouhevasti kuin isommat toimijat.
Kansallinen turvallisuusviranomainen NSA kertoo Ylelle, että Suomen Nato-jäsenyyden myötä kansainvälisten henkilöturvallisuusselvitystodistusten (Personnel Security Clearance, PSC) ja kansainvälisten yritysturvallisuusselvitystodistusten (Facilty Security Clearanc, FSC) kysyntä on kasvanut.
– Erityisesti tarve on ollut Nato-tiedon käsittelyyn liittyviin PSC-todistuksiin, joiden määrä on kaksinkertaistunut Natoon liittymisen seurauksena, Ulkoministeriössä erillisenä yksikkönä toimiva NSA kirjoittaa sähköpostissa.
Puolustusmenojen kasvu nähdään mahdollisuutena
Turvallisuusselvitysten määrän kasvu kertoo Nato-markkinoiden kiinnostavuudesta. Useat Ylen kyselyyn vastanneet teknologiayritykset nostavat esille puolustussektorin kasvun sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
Nato on arvioinut jäsenmaiden kasvattavan puolustusmenojaan tänä vuonna 17,9 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Virtuaalilaseja valmistava Varjo kertoo, että Suomen Nato-jäsenyyden myötä puhutaan erittäin suuresta markkinapotentiaalista lähivuosien aikana. Viime vuonna yhtiö valittiin laitetoimittajaksi Yhdysvaltojen maavoimien suurimpaan synteettiseen koulutusohjelmaan ja tänä vuonna se pääsi järjestelmätoimittajana jatkoarviointiin Yhdysvaltain ilmavoimien innovaatiohankkeessa.
– Olemme päässeet keskusteluihin aiemmin mukaan, mistä on hyötyä, kun Nato ja liittolaismaat kasvattavat puolustus- ja koulutusinvestointejaan, yhtiö kertoo sähköpostivastauksessaan.
Viestintä- ja terveysteknologiayhtiö Bittium huomauttaa omassa vastauksessaan, että alalla hankintaprosessit voivat kestää useita vuosia, joten Suomen hieman yli vuoden kestänyt Nato-jäsenyys on lyhyt tarkasteluväli.
Yhtiö kuitenkin arvelee, että toteutuessaan ”järjestelmähankinnat voivat olla useiden miljoonien eurojen arvoisia kauppoja.”
Merkittävä apu mahdollisten kauppojen toteutumisessa on se, että Naton myötä suomalaisyrityksillä on pääsy Nato-standardeihin.
Naton myötä Suomen maariski on pienentynyt
Useissa vastauksissa suomalaiset teknologiayritykset painottivat, että puolustussektorilla toimitussopimukset tehdään yleensä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, joten mahdollisuuksia ei aukea koko ajan.
Tällaisessa toimintaympäristössä arvostetaan vakautta, jota Nato-jäsenyys tuo mukanaan.
– Liiketoiminnassa täytyy katsoa myös niitä poliittisia uhkia ja muita uhkia, joita on siinä maassa, jonka kanssa toimitaan, Dispelixin toimitusjohtaja Antti Sunnari sanoo.
Nato-jäsenyys poistaa yhden merkittävän riskin yhteistyökumppaneiden laskelmista.
– Jos Suomi ei olisi Naton jäsen, niin maantieteellinen sijaintimme näyttäytyisi huomattavasti isompana poliittisena riskinä.
Maariskin nostaa esille myös satelliittiyhtiö Iceyen strategiajohtaja ja perustajajäsen Pekka Laurila. Hän huomauttaa, että Nato-jäsenyyden mukanaan tuomaa vakaus on tärkeää myös pääomaa tarvitsevien kasvuyritysten kannalta.
– Meihin sijoitetaan paljon pääomaa ja me sijoitamme paljon pääomaa. Jotta tätä toimintaa voidaan tehdä Suomessa, niin maariskin täytyy olla käytännössä nolla ja nyt Nato-jäsenyyden myötä sen oikeastaan voi näin ajatella, Laurila sanoo.
Puolustuksen ei pidä olla vain kulu, vaan myös vientituote
Suomen Nato-jäsenyyden myötä Iceyelle on auennut ovia projekteihin ja kilpailutuksiin, jotka on rajattu Nato-maiden yrityksille. Yhtiö on päässyt mukaan harjoituksiin, joissa se on pystynyt esitellä tuotteitaan Naton päätöksentekijöille.
Iceye arvioi, että Nato-maista voi muodostua yhtiölle kymmenien miljardien eurojen markkinat tulevien vuosien aikana. Tämän saavuttaminen vaatii Laurilan mukaan perinteistä viennin edistämistä valtiolta.
– Kaupassa vastapuolena on käytännössä aina valtio ja kun valtio ostaa, niin siellä on sitten sitä ihan perinteistä protektionismia. Aina ei välttämättä paras ja kustannustehokkain vaihtoehto voita, Laurila sanoo.
Saman huomion on tehnyt Insta Groupin puolustus- ja kyberturvallisuusliiketoiminnan johtaja Petri Reiman. Hän muistuttaa, että Naton hankkeet vaativat aina poliittisen hyväksynnän ja tässä auttaa, kun riittävän moni maa saa mukaan omaa teollisuuttaan.
– Nämä ovat kuitenkin veronmaksajien rahoja kaikki, mitä tässä bisneksessä pyörii, Reiman toteaa.
Insta kauppaa Nato-maille ilmapuolustuksen johtamisjärjestämää, joka aiemmin oli rajoitettu kotimaan markkinoille turvallisuussyistä. Vielä kauppoja ei ole syntynyt, mutta oppia on kertynyt. Sekin on tärkeää, sillä kauppojen aikaikkuna saattaa olla lyhyt. Koko ajan pitää olla valmiina.
Reiman toivoo, että kun Suomen virkamieskoneisto ja sotilasjohto on saatu integroitua Natoon, valtio kiinnittäisi huomiota puolustusteollisuuden viennin tarpeisiin. Hän myös kannustaa yrityksiä yhteistyöhön, jotta palveluiden tuottamiselle syntyy parhaimmat edellytykset.
– Meidän täytyy löytää se meidän oma rooli Natossa. Että se puolustus ei olisi meille pelkästään kulu, vaan myös vientituote.
Kuuntele Uutispodcastin jakso: Suomella on innokas Nato-presidentti – millainen Nato-maa meistä tulee?
Suomella on innokas Nato-presidentti – millainen Nato-maa meistä tulee?
