Suomi hiljensi rajanylityspaikat itärajalla viime vuoden lopulla, nyt ne ovat kiinni toistaiseksi. Suomalaisprofessori testaisi jo Venäjän toimintaa yhdellä ylityspaikalla.
Rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine Itä-Suomen yliopistosta ehdottaa, että Suomi avaisi yhden rajanylityspaikan itärajalla.
Osa tutkijoista tyrmää ajatuksen. Esimerkiksi vanhempi neuvonantaja Hanna Smith Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöstä sanoi Nato-tutkijoiden kokouksessa Joensuussa, että Suomen tulee pitää itäraja edelleen kiinni.
Laine näkee rajasulussa monta puolta.
– Positiivista on, että Suomi näytti Venäjälle, että pystymme reagoimaan ja tekemään järeän päätöksen varsin nopeasti. Ongelmallista on perustelu, että olisi akuutti tilanne, se ei välttämättä päde tällä hetkellä. Rajalla on hyvin rauhallista, Laine arvioi.
Hän myöntää, että vakaa tilanne itärajalla voi johtua juuri rajan kiinnipidosta.
– Olisi ehkä aika avata yksi ylityspaikka rajoitetusti ja testata, onko näin, Laine ehdottaa.
Hän perustelee ehdotustaan kaksoiskansalaisilla ja perheillä, jotka asuvat molemmin puolin rajaa. Kyse on Laineen mukaan Suomen kansalaisista ja heidän oikeuksistaan.
Laine pitää arvokkaana myös kanssakäymisen tuomaa arkitietoa Venäjältä.
– On tärkeää tietää ja ymmärtää, mitä toisella puolella tapahtuu. Olemme hukassa, jos olemme täysin Venäjältä tulevien mediatietojen varassa, tutkija korostaa.
Laine uskoo vakaasti, että Rajavartiolaitos pystyisi hoitamaan mahdolliset ongelmatilanteet, jos yksi ylityspaikka avattaisiin rajoitetusti.
Raja-aitojen hyöty lähinnä psykologinen, sanoo professori
Suomella on maastorajaa Venäjän kanssa vajaat 1 100 kilometriä, ja siitä osalle rakennetaan parhaillaan esteaitaa.
Suomalaisprofessori pitää sekä rajasulkua että esteaidan rakentamista Venäjän rajalle ennen kaikkea psykologisina toimina.
– Harva ongelma näillä ratkeaa kokonaan tai poistuu, mutta ne tuovat selkeää turvallisuuden tunnetta.
Professori Laine ei pidä hankkeesta, sillä hänen mukaansa maailmassa on tällä hetkellä erilaisia raja-aitoja yli 90.
– Kun Berliinin muuri murtui 35 vuotta sitten, maailmassa oli seitsemän raja-aitaa ja tuolloin maailma alkoi symbolisesti aueta. Tällä hetkellä maailmamme on rajatumpi kuin koskaan ennen, Laine arvioi.
Professori korostaa, että aidat ovat tutkimusten mukaan harvoin pystyneet ratkaisemaan ongelman, joiden vuoksi ne on rakennettu. Tunnetuin esimerkki tästä on Yhdysvaltain ja Meksikon raja, jonne Donald Trump presidenttinä halusi esteen ei-halutun maahanmuuton kitkemiseksi.
– Muuri rakennettiin, mutta laittomien ylitysten määrä on kasvanut huomattavasti, Laine huomauttaa.
Virossa auki kolme rajanylityspaikkaa ja esteaitaa rakennetaan
Virossa on rajoitetusti auki kolme rajanylityspaikkaa Venäjän rajalla. Narva pohjoisessa ja Koidula Kaakkois-Virossa ovat henkilöliikenteelle ja Luhamaa kaakossa raskaalle liikenteelle.
Kansainvälisen politiikan professori Eiki Berg Tarton yliopistosta kertoo, että rajanylittäjien ja lastien tarkistaminen vie nyt paljon aikaa ja aiheuttaa pitkiä jonoja nykyisillä rajanylityspaikoilla. Siksi Berg ei pidä mahdollisena, että rajaliikennettä Venäjän rajalla avattaisiin lisää.
– Liikenne on vähentynyt paljon, eikä ole samalla tasolla kuin vuosia sitten. Siksi rajoittaminen on mielestäni oikeutettu toimenpide, Berg arvioi.
Myös Virossa rakennetaan esteaitaa Venäjän vastaiselle maastorajalle, jota on reilut 130 kilometriä. Berg suhtautuu aidan rakentamiseen myönteisemmin kuin Laine.
– Me haluaisimme kaikki elää rajattomassa maailmassa, mutta valitettavasti se ei nyt ole mahdollista. Varsinkin, jos on pitkä rajalinja ja rajaa harvaan asutuilla seuduilla, tällaiset toimenpiteet, kuten aita, ovat kriisiaikoina välttämättömiä, Berg tuumaa.
Nato-maiden tutkijoilla historiallinen kokoontuminen Joensuussa
Rajakysymysten tutkijat kohtasivat toisensa tällä viikolla Joensuussa. 40 tutkijaa ja asiantuntijaa sotilasliitto Naton jäsenmaista ja kumppanuusmaista kokoontui ensimmäistä kertaa Suomessa.
Vaikka Nato rahoitti tapahtuman, tutkijat arvioivat kriittisesti myös sotilasliiton jäsenmaiden toimia.
